Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut tuhannen aloituspaikan lisäyksestä lastentarhanopettajien koulutukseen yliopistoissa. Lisäykset toteutetaan vuosina 2018–2021 hallituksen varaaman 28 miljoonan euron määrärahan turvin.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan koulutusmäärien lisäyksillä voidaan vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja kytkeä varhaiskasvatusta yhä tiiviimmin osaksi koulutusjärjestelmää.
– Varhaiskasvatuksen korkean laadun tärkein tae ovat päiväkodin osaavat ammattilaiset. Nykypäivän varhaiskasvatus on suunnitelmallista, tavoitteellista ja pedagogista työtä, jota tekevät kolmen alan ammattilaiset yhdessä: kasvatustieteen kandidaatit, sosionomit ja lastenhoitajat. Kaikkien osaamista tarvitaan, Grahn-Laasonen sanoo tiedotteessa.
Enemmistö henkilöstöstä jatkossa korkea-asteen suorittaneita
Yliopistokoulutetuista lastentarhanopettajista on krooninen pula, ja sitä varten hallitus lisää rahoitusta koulutusmääriin.
Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne on toisen asteen koulutuksen saaneita voimakkaasti painottava. Kesäkuussa julkaistussa varhaiskasvatuksen tiekartassa esitetään, että selkeä enemmistö päiväkotien hoito-, kasvatus- ja opetushenkilöstöstä olisi jatkossa korkea-asteen koulutuksen suorittaneita. Jokaisessa lapsiryhmässä tulisi olla vähintään yksi yliopistokoulutettu opettaja. Heidän lisäkseen tarvitaan jatkossakin sekä lastenhoitajia että varhaiskasvatuksen sosionomeja niin, että kullakin ammattikunnalla on oma profiilinsa.
Grahn-Laasosen mukaan nyt tehty päätös lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämisestä yliopistoissa perustuu tutkittuun tietoon varhaiskasvatuksen merkityksestä lasten kasvulle ja kehitykselle.
– Moniammatillinen yhteistyö on suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuus. Varhaiskasvatus tukee oppimista ja on tutkimusten mukaan vaikuttavaa syrjäytymisen ehkäisyä. Se tasaa kotitaustaeroja, tukee varhaista oppimista ja mahdollistaa lapsen ja perheen ongelmien varhaisen tunnistamisen ja oikea-aikaisen avun, Grahn-Laasonen korostaa.
Varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittävän kasvatustieteiden kandidaatin tutkintojen tutkintomääriä kasvatetaan yliopistoissa asteittain. Opintoja pyritään myös nopeuttamaan lukemalla hyväksi aiempia opintoja. Etä- ja monimuoto-opiskelu on myös mahdollista. Esimerkiksi kasvatustieteen perus- ja aineopintoja on mahdollista suorittaa verkossa.
Varhaiskasvatus keskeisessä osassa perhevapaauudistuksessa
Hallitus on asettanut tavoitteeksi varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisen.
– Varhaiskasvatus on keskeisessä osassa myös perhevapaauudistuksen valmistelussa, Grahn-Laasonen sanoo.
Hallitus päätti juuri budjettiriihessä, että perhevapaauudistus suunnitellaan kuluvan syksyn aikana ja toteutetaan vuoden 2019 alusta.
Hallitus on päättänyt, että pieni- ja keskituloisilta perittäviä varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla 1.1.2018 alkaen. Myös toisen lapsen varhaiskasvatusmaksua alennettaisiin siten, että sisaralennus nousee 50 prosenttiin nykyisestä kymmenestä prosentista. Kenenkään maksut eivät nousisi.
Uudet maksurajat perustuisivat perhekoon mukaan määräytyvään pienituloisuuden rajaan, jota on korotettu 500 eurolla. Muutoksen myötä arviolta 6 700 perhettä siirtyisi maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.
Lisäksi hallitus on päättänyt käynnistää laajan kokeilun vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään viisi miljoonaa euroa valtion rahoitusta.