Vasemmistoliitto pitää välttämättömänä, että hallitus lähettää esityksensä valinnanvapauslainsäädännöksi EU-komissiolle, jotta mallin yhteensopivuus EU:n markkinasäädösten kanssa selvitetään.
Hallitus päätti tammikuun lopussa, ettei se ilmoita valinnanvapauslakia EU-komissiolle, koska suomalainen valinnanvapausmalli ei ministeriöiden mukaan sisällä kiellettyä valtiontukea.
EU-tuomioistuin on kaksi viikkoa sitten antanut päätöksen, joka kumoaa komission lausunnon koskien Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää. EU-tuomioistuin toteaa, että Slovakian lakisääteisen terveydenhuollon vakuutusjärjestelmä sisältää kiellettyä valtiontukea.
Vasemmistoliiton mukaan hallitus on esittämässä sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaehtoistamista Suomessa, mutta ei selvitä markkinaehtoiseen malliin siirtymisen riskejä.
Valinnanvapauslakia perustellaan Slovakia-lausunnolla
Vasemmistoliitto katsoo, että lausunto komissiolta on uusien tietojen valossa täysin välttämätön, mikäli hallitus ei merkittävästi muuta esitystään valinnanvapaudesta.
– Lisäksi on tärkeää muistaa, että komission kantakaan ei ole lopullinen, kuten EU-tuomioistuimen Slovakia-päätös osoittaa. Joka tapauksessa ei ole Suomen etu ajautua vuosikausien oikeudenkäynteihin suuria terveyskonserneja vastaan hallituksen kiiruhtamisen ja huonon lainvalmistelun takia, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo tiedotteessa.
Vasemmistoliitto huomauttaa, että Suomessa asian tekee huomionarvoiseksi se, että Sipilän hallitus perustelee omaa tammikuussa antamaansa valinnanvapausluonnosta kolmen sivun verran EU-komission nyt kumotulla Slovakia-lausunnolla.
– On melkoinen syöksykierre hallituksen uskottavuudelle, jos lakiesityksen perustelut muuttuvat, mutta sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaehtoistaminen pysyy. Etenkin kun hallitus on myöntänyt, että on olemassa riski vahingonkorvauksille tai jopa tarpeelle säätää lakeja uudestaan myöhemmin, Andersson sanoo.
Valinnanvapauslain notifiointia EU-komissiolle ovat jo aiemmin esittäneet korkein hallinto-oikeus, Kuntaliiton selvitysmies, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä eurooppaoikeuden professori Juha Raitio. Jos arviota ei pyydetä, saattaa komissio puuttua jälkikäteen Suomen terveydenhuoltojärjestelmään.