Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson näkee korkean veroasteen hyvinvointivaltion edellytyksenä.
– (Petteri) Orpon (kok.) mielestä korkea veroaste ja hyvinvointi ei kuulu yhteen. Onkohan hän koskaan kuullut pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, Andersson kysyy twitterissä.
– Liian matala veroaste hyvinvoinnin este, hän toteaa toisessa tviitissään.
Andersson on jakanut SDP:n veropoliittisen asiantuntijan Lauri Finérin tviitin, jossa todetaan, että liian matala veroaste on este hyvinvoinnille ja että kehittyneimmissä maissa veroaste on yli keskiarvon.
Tviitit ovat herättäneet paljon keskustelua.
– Mitä korkeampi veroaste sitä suurempi hyvinvointi? Sillä on varmaan paljon merkitystä miten verot kohdennetaan ja miten ne käytetään, ekonomisti ja Helsingin yliopiston tohtoriopiskelija Teemu Pekkarinen toteaa.
Finér myöntää vastauksessaan, että veroaste on ”ylikäytetty mittari ja huono veropolitiikan ohjenuora” ja toistaa, että siitä on näyttöä, että liian matala veroaste on haitallinen.
– Haluaisin nähdä nämä tutkimukset. Vahva aavistus siitä, että @PetteriOrpo’n veroalet eivät yllä tälle ”liian matalalle” tasolle, Pekkarinen sanoo.
Valtiovarainministeri Orpo totesi budjettiesityksen esittelyn yhteydessä, ettei kenenkään veroaste saa enää kiristyä. Varsinaisista veroratkaisuista päätetään vasta budjettiriihessä elokuun lopulla. Aikeena on valmistella tasapainoinen ratkaisu, jossa painotetaan pieni ja keskituloisia.
– Ei tule kuuloonkaan, että esittäisin sellaista veroratkaisua, joka keventäisi vain suurituloisten verotusta, Orpo sanoi.
Verotuksen kärkeä
Suomen kokonaisveroaste oli vuonna 2015 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on OECD-maiden kärkeä. OECD:n keskiarvo oli tuolloin 34,3 prosentin luokkaa. Suomea korkeampi kokonaisveroaste oli vain Belgiassa, Ranskassa ja Tanskassa.
Vuonna 2017 Suomen kokonaisveroaste on laskenut 43,1 prosenttiin BKT:sta. Se on silti selvästi yli sekä OECD:n että niin sanottujen EU15-maiden keskiarvon. EU15-mailla tarkoitetaan ennen vuotta 2004 unioniin liittyneitä jäsenvaltioita. Niiden kokonaisveroasteen keskiarvo on 38,9 prosenttia suhteessa BKT:een.
Suomen julkinen sektori oli Eurostatin mukaan vuonna 2016 EU:n toiseksi suurin suhteessa BKT:een. Sen kulut kattavat 56,1 prosenttia BKT:sta. Ykkösenä on Ranska 56,2 prosentilla. Suomi oli vertailun kärjessä vielä vuosina 2014 ja 2015.
Talousnobelisti Bengt Holmström ja talousvaikuttaja Björn Wahlroos pohtivat Suomen julkisen talouden tilaa Kauppakamarin tiedotustilaisuudessa torstaina.
Iltalehden mukaan molemmat olivat yhtä mieltä siitä, että menoja on liikaa, kun näin korkean verotuksen maa joutuu vielä ottamaan runsaasti velkaa menonsa rahoittaakseen.
– Valtio on liian suuri, Holmström sanoi.
Wahlroosin mukaan veroja myös kerätään huonolla tavalla. Työtä ja sen teettämistä verotetaan hänen mielestään liikaa. Se vaikeuttaa talouskasvua.
Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan Suomessa vuosina 2011–2017 tehtyjen hallituksen talouspoliittisten ratkaisujen tulonjakovaikutukset ovat tosiasiassa pienentäneen tuloeroja ja vähentäneet pienituloisuutta. Ainoana poikkeuksena pääsääntöön ovat olleet vanhustaloudet.
– Vaalikausien välillä on eroja, mutta yhteisvaikutuksena talouspolitiikka on kasvattanut pienituloisten tuloja ja leikannut suurituloisten tuloja, Kärkkäinen arvio selvityksessään viime vuoden lopulla.