Kun Euroopan etupiirijakoon ja toiseen maailmansotaan johtaneen Molotov-Ribbentrop-sopimuksen solmimisesta on tullut kuluneeksi 80 vuotta, on Liettuan presidentin Gitanas Nausėdan mukaan otollinen hetki tarkastella historian opetuksia.
Adamkus-konferenssissa Vilnassa puhunut Nausėda kehottaa muistamaan, että kun Baltian maat nousivat 30 vuotta sitten vaatimaan vapauttaan, kyse ei ollut vain abstraktista keskustelusta, vaan konkreettisesta vaatimuksesta Neuvostoliiton miehitysjoukkojen vetämiseksi pois niiden alueelta.
– Baltian maat julistivat ensimmäisinä selvästi tavoittelevansa integroitumista euroatlanttiseen yhteisöön. Nyt Liettua on sekä EU:n että Naton jäsen, mutta emme voi tuntea oloamme täysin turvatuksi niin kauan kuin jälki-imperialistinen Venäjän hallinto operoi naapurustossamme, hyökkäysaseita keskitetään kynnyksellemme Kaliningradiin ja kun Itä-Ukrainassa jatkuu verinen sotilaallinen konflikti, Nausėda toteaa The Lithuania Tribune -lehden mukaan.
Synkimmät varjot
Ukrainan, Georgian ja Moldovan mahdollisuus edetä kohti täyttä EU-jäsenyyttä on presidentti Nausėdan mukaan alueellisen turvallisuustilanteen vakauttamisen välttämätön edellytys.
– Meidän on vaalittava vuoropuhelun kulttuuria ja Euroopan ideaa, kuten Baltian maat vuosikymmeniä sitten tekivät. Tiedämme hyvin, että kumppaniemme edistyspyrkimyksiin kohdistuu uusia haasteita. Ukrainaa vastaan tapahtuvan hyökkäyksen pysäyttämiseksi ei ole tehty tähän mennessä mitään, Nausėda jyrähtää.
– Iso naapuri toimii aktiivisesti ja saavuttaa eniten siellä, missä varjot ovat synkimmät. Meidän velvollisuutemme aina ja kaikkialla on tuoda enemmän valoa, hän sanoo.
EU: ja Naton puolustuksellisten suorituskykyjen tulisi hänen mukaansa täydentää toisiaan. Hän uskoo koko Euroopan kohtalon riippuvan pitkälti siitä, toteutuuko EU:n itäinen laajentuminen.
– Olemme vahvimmillamme silloin, kun nojaamme järkähtämättä yhteisiin arvoihimme ja kun seisomme yhtenäisinä antamatta vihollistemme lyödä kiilaa toistemme välille. – Olemme vahvoja ja sellaisina jatkossakin pysymme vain siinä mitassa kuin luotamme omaan voimaamme ja kykenemme sen kokoamaan, Nausėda toteaa.
Pakotettiin Venäjän valtaan
Samassa konferenssissa puhunut Georgian presidentti Salome Zourabichvili korosti historiallisia yhtäläisyyksiä oman maansa ja Liettuan välillä.
– Olemme kaksi maata Euroopan periferiassa – maantieteellisesti katsottuna. Meidät molemmat liitettiin väkisin osaksi Venäjän imperiumia, sen jälkeen seurasi venäläistämispolitiikka, joka oli omiaan vain vahvistamaan maidemme kansallista identiteettiä, Zourabichvili sanoi.
Venäjän keisarikunnan luhistuttua sekä Georgia että Liettua saivat itsenäisyytensä takaisin, ja maissa säädettiin demokraattiset perustuslait. Pian ne joutuivat kuitenkin puna-armeijan miehittämiksi ja onnistuivat vapautumaan Moskovan määräysvallasta vasta vuonna 1991, kun Neuvostoliitto romahti.