Suomalaisella liikenneverkolla on tällä hetkellä korjausvelkaa 2,5 miljardin euron edestä ja investointivelka on arviolta lähes 15 miljardia euroa, keskuskauppakamari arvioi tiedotteessaan.
Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Woodin mukaan rapautuva liikenneverkko vaikuttaa jo nyt negatiivisesti elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja liikenneturvallisuuden kehittämiseen.
– Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 % Suomen bruttokansatuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva liikenneinfra, Päivi Wood toteaa.
Keskuskauppakamari on esittänyt huolensa korjausvelan umpeen kuromiseksi. Hankeyhtiöt ja budjetin lisärahoitus ovat sen mukaan kannatettavia ja välittömästi toteutettavia toimenpiteitä. Niiden avulla ei kuitenkaan löydetä ratkaisua siihen, miten laajojen ja pitkäkestoisten liikenneinfrahankkeiden rahoitus sidotaan hallituskausien yli.
Wood arvioi, että Antti Rinteen (sd.) hallituksen talousarvioehdotuksen 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus perusväylänpitoon ja erillisrahoitus suoran budjettirahoituksen rinnalle hankekohtaisesti tarjottuna on hyvä alku huonon tilanteen korjaamiseksi.
– Nyt tarvitaan avointa ja rohkeaa keskustelua siitä, mitkä ovat ne keinot, joiden avulla saavutetaan liikenneinfran rahoitukselle jatkuvuus ja katkaistaan koron kasvattaminen korjausvelalle. Liikenteen infraan investoiminen syö valtion kassaa, mutta luo samalla kasvua ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen, Wood sanoo.