[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”linjanvetoja-01-fix” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Suomen valtio ja kunnat ovat velkaantuneet vuosien ajan. Sosiaaliturva pitäisi uudistaa. Koulutus on ollut Suomen vahvuus, mutta Pisa-tutkimuksen mukaan suunta on alaspäin. Verotus kiristyy.
Nykypäivä kysyi kokoomuksen kolmelta varapuheenjohtajalta, Antti Häkkäseltä, Sanni Grahn-Laasoselta ja Mari-Leena Talvitieltä, miten he korjaisivat Suomen valtion tilaa. Kysyimme myös, kenen kanssa työ sujuisi parhaiten.
Kaikille varapuheenjohtajille esitettiin seuraavat kysymykset:
1. Miten sosiaaliturva pitäisi Suomessa järjestää? Mikä on sosiaaliturvan pahin kannustinloukku?
2. Millaisia riskejä sisältää Suomen julkistalouden velkaantuminen? Suomihan ei ole EU:n velkaantuneiden valtioiden listan kärkipäässä.
3. Miten velkaantumista voi jarruttaa, jos valtion menot kasvavat?
4. Tulisiko verotusta keventää? Miksi?
5. Onko hyvinvointivaltio paisunut liian suureksi? Jos on, mistä kohdin?
6. Suomen koululaiset menestyvät Pisa-tutkimuksissa. Miten peruskoulutustamme voisi vielä parantaa? Entä lukio-, ammatillista ja yliopistokoulutusta?
7. Kenen kanssa kokoomus voi mennä hallitukseen? Mitkä seikat puoltavat yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, mitkä puhuvat sitä vastaan? Entä vihreiden kanssa?
8. Mikä on pahin virhe, jonka kokoomus voi tehdä?
9. Mikä on kokoomuksen tärkein tavoite?
10. Mitä paikkoja aiot itse tavoitella kokoomuksen puoluekokouksessa kesällä 2020?[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1582987574092{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”linjanvetoja-hakkanen-fix”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Antti Häkkänen Mäntyharjulta sanoo, että velanmaksukyky heikkenee ja muodostaa kasvavan riskin.
1. Sotu? Sosiaaliturva on hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen turvaverkko. Ongelmien koittaessa, esimerkiksi työttömyyden tai sairauden, jokaisella tulee olla mahdollisuus kyetä kattamaan kohtuulliset arjen kulut sosiaaliturvalla.
Sosiaaliturvan tulee olla jatkossakin vastikkeellista ja syyperustaista. Sosiaaliturvan tulee kuitenkin kannustaa nykyistä paremmin työntekoon, jos työhön on mahdollisuus auki. Työnteon tulee olla aina ensisijaista. Velvollisuuksia tarvitaan oikeuksien rinnalle. Kannustinloukkujen purkaminen ja työhön kannustaminen ovat sosiaaliturvan keskeiset tavoitteet. Esimerkiksi työttömälle yksinhuoltajalle tukien ja palvelumaksujen kokonaisuus saattaa muodostaa kynnyksen ottaa vastaan työtehtäviä.
2. Velka? Velan määrää on aina arvioitava velanmaksukykyä vasten. Suomen velanmaksukyky heikkenee tulevina vuosina työikäisen väestön määrän vähentyessä ja talouden kantokyvyn heiketessä, ja muodostaa sen takia kasvavan riskin.
Julkinen talous on ollut jo vuosikausia huolestuttavassa suunnassa. Palveluja on järjestetty ja tulonsiirtoja maksettu velkarahalla. Velkaelvytys voi olla tilapäistä, mutta ei pysyvää. Eläkerahastojen tuottojen ansiosta julkinen talous näyttää paremmalta kuin onkaan. Velkamäärän kasvu nostaa pienen taloutemme alttiutta kriiseille, heikentää kykyä vastata talouden taantumaan ja kasvattaa tulevien sukupolvien verorasitusta.
3. Menot? Uusia menolupauksia pitää välttää, nykyiset palvelut pitää järjestää laadultaan ja kustannuksiltaan fiksummin, talouden ja työllisyyden vahvistumista on ruokittava.
4. Verot? Verotusta tulee keventää, mutta samalla tunnistaa veroeurojen tarve, esimerkiksi vanhenevat suomalaiset tarvitsevat vuosi vuodelta enemmän hoivaa ja hoitoa, liikenneinfra ja turvallisuusinvestoinnit vaativat panostuksia.
Verojärjestelmä voidaan kuitenkin muuttaa siten, että työn ja yrittämisen verotusta kevennetään ja painopistettä siirrettään. Tämä ruokkii kasvua. Pitkällä tähtäimellä kokonaisveroastetta voidaan laskea, mutta se vaatii huolellisen suunnitelman.
5. Hyvinvointivaltio? Hyvinvointivaltion menot ovat ennätyslukemissa, mutta samalla sosiaalisten ongelmien määrä kasvaa.
Yksilöiden ja yhteisöjen roolia tulee korostaa. Suomi ei ole sama asia kuin julkinen sektori. Suomi on yhteisö, jossa julkinen valta on yksi osa, ja kansalaiset, yritykset ja järjestöt muodostavat toimivan ja elävän yhteiskunnan. Kokoomuslaisuuteen ja suomalaisuuteen kuuluu kansalaisyhteiskunnan ja ihmisten omatoimisuuden korostaminen.
6. Koulut? Sivistys ja koulutus ovat menestyksemme kivijalkoja. Kaiken ytimessä on maailman parhaat opettajat, heidän arvovallan ja arvostuksen lisääminen, sekä oppimisen uuden ilon ja motivaation ruokkiminen.
Koulutusjärjestelmämme on mahdollisuuksien tasa-arvon ydin. Sen tulee mahdollistaa sosiaalinen nousu jokaiselle ja painottaa yhä vahvemmin elinikäisen oppimisen taitojen rakentamista muuttuvaan maailmaan. Kokoomuksessa teemme kaikkemme, jotta vähävaraisenkin perheen lapsi, taustoista huolimatta, voi ponnistaa vaikka tohtoriksi.
7. Yhteistyö? Monipuoluejärjestelmässä tarvitaan yhteistyötä. Jos ei halua käyttää valtaa, niin ei tarvitse tehdä yhteistyötä kenenkään kanssa. Jos on niin heikko itsetunto, että luulee menettävänsä arvonsa, jos edes istuu demarin kanssa samassa pöydässä, niin sama asia: olet vallankäytön ulkopuolella, ja joku muu ohjaa yhteiskuntaa.
Yhteistyöhön ei kannata lähteä ”hinnalla millä hyvänsä”, pitää tietää mitä asioita ja lakihankkeita voidaan edistää minkäkin puolueen kanssa ja mitä asioita ei missään nimessä edistetä.
Perussuomalaisten kanssa voidaan löytää edistettäviä lakihankkeita esimerkiksi turvallisuudessa, yrittäjyydessä ja teollisuudessa. Suomen suurin kysymys ensi vaalikaudella on palvelujen, eläkkeiden ja palkkojen pelastaminen, eli talouden pohjan kuntoon laittaminen. Perussuomalaisilla vaikuttaisi olevan tähän suuren kysymykseen järkevämpi ote kuin vasemmistopuolueilla.
Kokoomus ei ole hallituksessa, jonka hallitusohjelmaan kirjataan esimerkiksi hankkeita, joilla ”heikennetään oikeusvaltiota ja ihmisarvoa”, vaikutetaan negatiivisesti Suomen kansainväliseen asemaan, lietsotaan rasismia, erotaan EU:sta tai muuta sekoilua.
Vihreiden kanssa voidaan edistää esimerkiksi EU-asioita, vapaakauppaa, kansalaisyhteiskunnan vahvistamista, sosiaaliturvan ja työllisyyden uudistamista, korkeakoulutukseen liittyviä kysymyksiä ja kaupunkipolitiikan suurta kuvaa.
Vihreiden (nykyisten) kanssa ei onnistune hyvinvointiyhteiskunnan eläkkeiden, palvelujen ja palkkojen pelastaminen talouden pohjaa kuntoon laittamalla. Heidän kanssaan ei onnistu järkevä talouspolitiikka, realistinen turvallisuus- tai maahanmuuttopolitiikka, ympäristöpolitiikka siten, että elinkeinot ja ympäristö ovat sopusoinnussa, kokoomuslainen aluepolitiikka, autoilu, luonnonvarat ja yrittäjyys, teollisuus maakunnissa, huumepolitiikka ja lain kunnioittaminen/kansalaistottelemattomuus.
8. Virhe? Sallia Suomen tulevaisuuden ajautumisen raiteiltaan, joko myymällä arvonsa tai jättäytymällä vallasta syrjään. Näiden kahden on kuljettava käsi kädessä.
9. Tavoite? Suomi on kadottanut suunnan ja luottamuksen tulevaisuudesta. Kokoomuksen tulee antaa suomalaisille suunta tuleville vuosikymmenille, luottamus tulevaan ja osoitettava, että tämä maa kykenee ottamaan itseään niskasta kiinni ja rakentamaan menestystä myös tuleville vuosille.
10. Paikka? Näillä näkymin tavoittelen varapuheenjohtajan tehtävää.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1582987574092{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”linjanvetoja-grahn-laasonen-fix”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Sanni Grahn-Laasonen Forssasta laajentaisi varhaiskasvatuksen koko ikäluokalle ja toteuttaisi kaksivuotisen esiopetuksen.
1. Sotu? Suomi tarvitsee työhön kannustavan sosiaaliturvauudistuksen. Ennen vaaleja kaikki puolueet vannoivat sosiaaliturvan uudistamisen kiireellisyyttä, mutta nyt Sanna Marinin vasemmistohallitus näyttää tehneen siitä ikuisuusprojektin. Yksin komitean kokoonpanosta sopimiseen meni melkein vuosi vaalikaudesta.
Uudistuksella on kiire! Tärkeintä olisi lisätä työnteon kannustavuutta ja siten vahvistaa työllisyyttä. Suomi ikääntyy, syntyvyys laskee ja osaavasta työvoimasta on jo pulaa. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus voidaan turvata vain korkealla työllisyysasteella.
Työn, yrittäjyyden ja sosiaaliturvan yhdistämisestä pitää tulla nykyistä joustavampaa, jotta myös osa-aikaisten ja lyhytkestoisten töiden vastaanottaminen olisi nykyistä kannustavampaa.
Lisäksi sosiaaliturvaan liittyvää byrokratiaa tulisi yksinkertaistaa ja automatisoida. Hyvinvointiyhteiskunta pitää heikoimmistaan huolta, turvaverkkoihin pitää voida luottaa.
2. Velka? Suomessa on alhainen syntyvyys ja nopeimmin vanheneva väestö. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion laadukkaiden palvelujen turvaaminen edellyttää, että julkinen talous on kestävällä pohjalla. Nyt näin ei ole. Työllisyysaste jää edelleen pohjoismaisista naapureistamme. Emme ole varautuneet riittävästi hankalaan väestörakenteeseemme, emmekä pahan päivän varalle. Olen Suomen tilanteesta aidosti huolissani.
3. Menot? Vahvistamalla työllisyyttä. Kaikki työikäiset työkykyiset on saatava mukaan työelämään. Lisäksi on parannettava tuottavuutta eli tehtävä asioita fiksummin, panostettava osaamiseen ja tutkimukseen ja uudistettava rakenteita.
4. Verot? Kyllä! Sekä palkkatulon että eläkkeiden verotusta tulisi keventää. Työn verotuksen keventäminen vahvistaisi työllisyyttä. Pitkän työuran tehnyt on ansainnut kunnollisen eläkkeen, ja ihmisille on jäätävä enemmän käteen palkastaan. Kokoomus on ainoa puolue tässä maassa, joka keventäisi verotusta, ja siten ainoa puolue, joka ajaa työtä tekevän tai yrittävän suomalaisen asiaa.
5. Hyvinvointivaltio? Olen pohjoismaisen, tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan vahva kannattaja, mutta kiinnostunut myös siitä, mitä veroeuroilla saadaan aikaan. Meillä on samaan aikaan rinnakkain avoimia työpaikkoja ja työttömyyttä. Miten meillä on siihen varaa? Ja miksi niin, että hyvinvointiyhteiskunnastamme huolimatta 18 000 lasta on sijoitettuna kodin ulkopuolelle ja yli kymmenesosa ikäluokasta ei opi kunnolla lukemaan?
6. Koulut? Suomalaisen koulutusjärjestelmän isoja vahvuuksia ovat korkeasti koulutetut opettajat ja tasa-arvo. Pidetään niistä kiinni! Lapset tulevat yhä moninaisemmista taustoista. Tutkimustieto osoittaa, että oppimisen pohja luodaan jo varhaislapsuudessa. Jotta jokainen lapsi saa hyvän alun elämälleen ja oppimisen polulle, laajentaisin varhaiskasvatuksen aidosti koko ikäluokalle ja toteuttaisin kaksivuotisen esiopetuksen.
Tulevina vuosina on ratkaistava, miten tasa-arvoinen, laadukas perusopetus turvataan koko maassa, kun syntyvät ikäluokat ovat pieniä ja kuntien talous on pahasti kuralla. Rakenteellisten uudistusten välttämättömyys on tunnustettava tosiasia.
Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun oppimisen tukea on vahvistettava niin, että jokainen lapsi ja nuori saavuttaa perustaidot ja oppii kunnolla lukemaan.
Viime hallituskaudella koulutustamme uudistettiin kaikilla tasoilla. Oppilaitoksille on turvattava edellytykset viedä nämä uudistukset, esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformi ja lukiouudistus, kunnolla käytäntöön.
Suomen koulutustasoa tulee nostaa määrätietoisin askelin. Vähintään puolen nuorista aikuisista on suoritettava korkeakoulututkinto, jotta pärjäämme kiristyvässä osaajakilpailussa.
Tulevaisuudessa työ ja oppiminen nivoutuvat yhä vahvemmin yhteen – jatkuvaksi oppimiseksi. Emme ehkä vielä täysin ymmärrä, kuinka suuresta muutostarpeesta kyse. Siksi jatkuvan oppimisen reformin pitäisi olla hallituksen työlistalla kärkipäässä.
7. Yhteistyö? Vaalitulos ratkaisee, mistä lähtökohdista hallitusta lähdetään muodostamaan. Kokoomuksen tavoite on voittaa vaalit ja muodostaa maahan toimintakykyinen hallitus, joka kykenee uudistamaan Suomea.
En ole yhtään innostunut ajatuksesta, että kokoomus tekisi lähempää yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, sillä heidän arvonsa ovat niin kaukana kokoomuksen perusarvoista, kuten kansainvälisyydestä, sivistyksestä, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta ja tasa-arvosta.
Ruotsin mallin mukaista eristämistä en kannata, meillä on traditio siitä, että asioista osataan sopia ja keskustella.
Vihreiden osalta suurin kysymysmerkki on heidän talouspolitiikkansa. Kokoomus ei voi osallistua hallitukseen, jonka talouspolitiikka on yhtä vastuutonta kuin Marinin vihervasemmistohallituksen.
8. Virhe? Kokoomuksen suurin virhe olisi hukata oma äänensä ja identiteettinsä entisestään populisoituvalla politiikan kentällä. Emme saa joutua tilanteeseen, jossa vain reagoimme vaihtuviin tilanteeseen ja agendoihin. Kokoomuksen oma visio ja näkemys tulee olla niin kirkas, että voimme määrittää keskustelua. Pidetään kiinni avoimen, kansainvälisen sivistyspuolueen arvoista – ne kestävät aikaa ja toimivat kompasseina epävarmempanakin aikana.
9. Tavoite? Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen.
10. Paikka? Näillä näkymin en ole ensi kesän puoluekokouksessa ehdolla. Vakiintuneen käytännön mukaan kolme kautta puoluejohdossa on hyvä hetki rotaatiolle. Seuraava suuri haasteeni on ottaa vastaan eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajan tehtävät vaalikauden puolivälissä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1582987574092{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”linjanvetoja-talvitie-fix”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Mari-Leena Talvitie Oulusta sanoo, että kokoomuksen perusta on kuin kolmijalkainen tuoli, eikä yhtään jalkaa voi sahata poikki.
1. Sotu? Sosiaaliturvaa on uudistettava ripeästi ja parlamentaarisesti. Tuen on oltava vastikkeellista sekä työntekoon, opiskeluun kannustavaa. Nykyjärjestelmä on kuin labyrintti. Sitä on joustavoitettava ja yksinkertaistettava, jolloin haku ja maksatus voidaan pitkälti automatisoida.
Valmistelimme puoluekokoukseen 2018 yleistukimallin, jonka raamit täyttävät edellä mainitut vaateet. Se poistaisi pahimman kannustinloukun eli sen, että nuori saa yhteiskunnalta tekemättömyydestä enemmän rahaa kuin työnteosta, opiskelusta.
2. Velka? Tasapainoinen julkistalous on pohja Suomen hyvinvointivaltiolle. Sen kautta voimme järjestää ja tuottaa hyvinvointipalvelut, kuten laadukkaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, toimivan oikeusvaltion ja taata sisäisen turvallisuuden.
Suomen velkatilanne ei ole pahin, mutta olemme yksi Euroopan nopeimmin ikääntyvistä maista. Kun senioreiden määrä nousee, syntyvyys laskee ja työtätekevien määrä vähenee, on tärkeää, ettemme ota koko ajan lisävelkaa.
3. Menot? Velkaantuminen taittuu, kun talouden rattaat pyörivät, syntyy lisää työpaikkoja, kuntien lisävelvollisuuksia karsitaan ja asiat hoidetaan kuntoon, oikea-aikaisesti. Tämä koskee niin hoivaa ja opetusta kuin turva-, ICT- ja kiinteistöasioita.
Oleellista on, että eurot ohjataan syiden hoitoon, seurausten sijaan. Enemmän järjen käyttöä, kokonaistaloudellisuutta, hyvää johtamista ja moniammatillisuutta.
4. Verot? Työhön, osaamiseen ja yrittämiseen perustuvaa verotusta on kevennettävä. Perintöverotusta on alennettava.
Ihmisillä on oltava kannustin tehdä töitä, luoda hyvinvointia ja rakentaa tulevaisuutta. Yrityksillä vastaavasti mahdollisuus kasvaa ja palkata ihmisiä.
5. Hyvinvointivaltio? Marinin hallituksen linjaukset horjuttavat hyvinvointivaltion tasapainoa, jota kohti edettiin viime kaudella. Jostain on luovuttava ja toimintatapoja muutettava, hallintokeskeisyydestä kohti kansalais- ja potilaskeskeisyyteen. Tarvitaan vaikuttavia, joustavia oikea-aikaisia satsauksia.
Jos jotain velvoitteita laajennetaan, ne on tehtävä kannustaen ja mahdollistaen, kuten maksuton kaksivuotinen esikoulu eikä laajentaa pakkoa uusiin tehtäviin, kuten oppivelvollisuuden nosto 16 ikävuodesta 18:aan.
6. Koulut? Käännetään katseita lasten varhaisiin vuosiin ja perheisiin, tuetaan vanhemmuutta. Laadukas ja myös hoivaa antava varhaiskasvatus sekä joustava 0–2-luokka. Lapsi siirtyy 3. luokalle vasta, kun hän osaa lukea, laskea ja kirjoittaa. Tukea ja kannustusta peruskouluun sekä lisää miesopettajia, se on tasa-arvoteko.
Oppivelvollisuutta ei pidä nostaa 18 ikävuoteen. Ammatillisen koulutuksen toivotut uudistukset eli jatkuva ja joustava haku mahdollistaa, ettei nuoria enää syrjäydy kuten aiemmin. Se kuten myös lukiouudistus valmisteltiin kokoomusministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla. Tavoitteena on, että puolet ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon.
7. Yhteistyö? Rakennamme hyvän elämän Suomea niiden puolueiden kanssa, jotka jakavat yhteisen tilannekuvan maamme tilanteesta. Puolueiden, joilla on tahtoa tehdä oikeasti kestäviä uudistuksia ja ratkaisuja. Pohjalla ovat, totta kai, käsitteet länsimaisesta oikeusvaltiosta ja jakamattomasta ihmisarvosta.
8. Virhe? Kokoomuksen on tehtävä vastuullista, tutkittuun tietoon ja tulevaisuuteen perustuvaa politiikkaa. Meillä ei ole varaa jättää tuleville sukupolville tekemättömiä uudistuksia, kohtuutonta velkataakkaa tai ratkaisemattomia ympäristöongelmia. Pahin virhe, jonka puolue voisi tehdä, on sortua vastuuttomaan populismiin.
9. Tavoite? Luoda suomalaisille sujuvaa arkea ja tehdä hyvää, kannustavaa, sivistynyttä ja kestävää politiikkaa.
Rakennamme tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Politiikkamme perusta on kuin kolmijalkainen tuoli – ja kokoomuslaiset ymmärtävät, miten käy jos yhden jalan unohtaa tai sahaa poikki. Jaamme länsimaisen demokratian ja oikeusvaltio-periaatteen, vastuullisen markkinatalouden sekä kansainvälisten sopimusten periaatteet.
10. Paikka? Olen käytettävissä puolueen varapuheenjohtajaksi, jos kokoomuskenttä haluaa puoluejohdossa jatkavan joukkuepelaajan, joka tekee järkipolitiikkaa suurella sydämellä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]