Suomalaiset kirjastopäättäjät arvostavat kokoelmien monipuolisuutta, mutta joskus myös liian radikaalina pidettyjä teoksia poistetaan kokoelmista, kertoo Lännen Media muun muassa Turun Sanomien julkaisemassa jutussa.
Kahdeksan kirjastopäättäjän haastattelusta selviää, että eri kirjastot suhtautuvat arveluttaviin teoksiin eri tavalla. Porissa ja Oulussa linja on tiukempi, Helsingissä poistovaatimuksia tulee määrällisesti eniten.
Helsingin kaupunginkirjaston informaatikko Laura Kärpijoki kertoo, että kirjastojen aineistojen valinta on jatkuvaa valintatyötä.
– Tämä on vaikea kysymys: toisaalta on sananvapaus ja toisaalta lait. Selvästi lainvastaiset teokset eivät kuulu kirjastoon, Kärpijoki sanoo LM:lle.
Kun kirjat otetaan sopimustoimittajan verkkokaupan kautta, niiden luonteesta saa käsityksen lyhyen takakansimaisen esittelytekstin avulla. Kärpijoen mukaan Helsinki ei yleensä jätä tarjolla olevaa valikoimaa ottamatta.
– Läheskään kaikkia omakustanteita emme kelpuuta, ja jos kirjan aihe on kovin kontroversiaali, sitä ei oteta suurta määrää.
Helsingissä poistettavaksi on vaadittu muun muassa Jörö Jukka -lastenkirja vuodelta 1845.
– Suhtaudumme kriittisesti aineistoon, joka loukkaa esimerkiksi ihmisarvoa, uskontoa tai sukupuolista suuntautumista. Erityisesti tämä koskee lapsille ja nuorille suunnattua materiaalia, Porin kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti kertoo.
Ruotsissa linja on selvästi Suomea tiukempi. Esimerkiksi Norrköpingin kirjasto kertoo strategiassaan hylkäävänsä luonteeltaan muukalaisvihamieliset nimikkeet. Myös Ljungbyn kirjasto ilmoittaa karttavansa aineistoa, joka levittää väkivaltaa, ennakkoluuloja, rasismia, seksismiä tai muuta YK:n ihmisoikeusjulistuksen vastaista ajattelua.