Lännen Median kyselyyn vastasi 59 kaupunginjohtajaa ja 111 kunnanjohtajaa eri puolilta Suomea.
Kyselyssä 11 kaupunginjohtajaa ja 14 kunnanjohtajaa uskoo, että heidän johtamansa kunta on mukana kuntaliitoksessa seuraavien viiden vuoden aikana eli vuosina 2017–2021.
– Kunnat huomaavat pian, että asiat, joihin ne voivat paikallisesti vaikuttaa, ovat aika rajallisia, epäilee Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.
– Maakuntauudistus tekee nykyisen kuntarakenteen täysin tarpeettomaksi. Forssan seudun kunnat olisi pitänyt saattaa yhteen jo 10–15 vuotta sitten, toteaa Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko.
Manner-Suomessa on 297 kuntaa. Kyselyn vastausprosentti oli 57,2 prosenttia, joten tuloksia voi pitää vahvasti suuntaa antavina. Hallituksen valmistelema sote- ja maakuntauudistus on vähentämässä merkittävästi kunnan vastuulla olevia tehtäviä vuodesta 2019 alkaen.
– Rautavaaran kunnan tuloveroprosentti on 21,0, josta valtio ottaa sote-rahoitukseen 12,3 prosenttiyksikköä. Kunnan kehittämiseen ja omaan palvelutuotantoon jää 8,7 prosenttiyksikköä. Kehitä siinä sitten kuntaa, kiteyttää Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto.
Peräti 45 prosenttia kunnanjohtajista arvioi, että 18 maakuntaa on Suomen kokoiseen maahan liikaa. Suuren määrän pelätään johtavan kansalaisten väliseen epätasa-arvoon.
Yhdenvertaiset palvelut ovat pitkien etäisyyksien maassa utopiaa, mistä kymmenet kunnanjohtajat kyselyssä huomauttavat.
– On selvää, että Lapissa ei voi olla Uudenmaan saavutettavuutta palveluissa, ei pelkästään koskien etäisyyksiä, vaan yksityisten palveluiden tuottajia ei voi olla samalla lailla, eräs kunnanjohtaja toteaa.
Uudistusta valmisteleva alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ennakoi aiheesta perustuslaillista keskustelua.