Viljelijä maksaa 1,32 euroa ansaitsemastaan eurosta

Maa- ja metsätalousministerin mukaan maatalouden kannattavuus on niin heikko, että EU ei saa leikata tukia.

Maatalouden tuotantokustannukset ovat Suomessa suuremmat kuin markkinoilta saadut tuotot. Suomalainen maanviljelijä joutuu käyttämään 1,32 euroa rahaa jokaista markkinoilta tienaamaansa euroa kohti, kertovat EU-komission laskelmat.

Suomessa maatalouden harjoittaminen on kalleinta EU:ssa. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa tuotanto sijoittuu maan eteläosiin, viljelijät käyttävät 1,11 euroa tienatakseen euron. Pohjois-Euroopan maista halvimmalla ruokaa tuotetaan Puolassa, jossa markkinoilta saa euron 89 sentillä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

EU-maiden keskiarvo on 91 senttiä. Halvinta tuottaminen on Italiassa, 64 senttiä euroa kohti.

Tappiot katetaan maataloustuilla. Niistä suurimman osan maksaa EU omasta budjetistaan, mutta Suomessa maksetaan jonkin verran tukia myös kansallisesta budjetista.

Parhaillaan EU neuvottelee siitä, kuinka suuri EU-budjetti on vuosina 2021–2027. EU-komissio ehdottaa, että rahaa käytetään seitsemän vuoden aikana 1 135 miljardia euroa eli 1,11 prosenttia EU-maiden bruttokansantuotteesta. Se merkitsisi budjetin kasvua.

Komissio myös ehdottaa maataloustukiin noin viiden prosentin leikkausta.

Se ei käy, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Hän sanoo, että maatalouden kannattavuus on jo valmiiksi heikko.

– Ruoantuotanto ei siedä minkäänlaisia leikkauksia, se on fakta, Leppä sanoi tiistaina Helsingissä.

EU-budjettia, joka on noin 160 miljardia euroa vuodessa, valmistellaan hankalissa oloissa. Britannian ero EU:sta aiheuttaa siihen noin 10 miljardin euron loven. Jos aukko halutaan paikata, jäsenmaiden pitää korottaa jäsenmaksujaan. Osa jäsenmaista suostuu tähän, osa ei.

Suomi kannattaa toisaalta tiukkaa budjettilinjaa, toisaalta se haluaa varmistaa itselleen maataloustuet. Sen vuoksi hallitus on asettanut itselleen joustavat tavoitteet, mikä tarkoittaa, että tiukasta linjasta voidaan joustaa, jos maataloustukien saanti sitä edellyttää.

Leppä muistuttaa, että maatalous tuo Suomelle EU:sta jäsenmaksupalautuksia. Suomi saa EU:sta erilaisia tukia noin 1,5 miljardia euroa vuodessa, josta maatalous kattaa 900 miljoonaa. Jos maatalouden saama potti pienenee, Suomen nettomaksuosuus saattaa kasvaa.

Komission esittämä viiden prosentin tukileikkaus on sitä paitsi todellisuudessa huomattavasti suurempi, ministeri huomauttaa.

Ensinnäkin maatalousmenot aiotaan jäädyttää koko seitsemän vuoden ajaksi, mikä tarkoittaa, että inflaatiokorjauksia ei tehdä. Jo tämä nostaa leikkauksen 15 prosenttiin reaalihinnoilla mitattuna vuoteen 2027 mennessä.

Toiseksi leikkuri osuu pahimmin maatilojen saamiin aluetukiin, ei siis niin sanottuihin suoriin cap-tukiin. Juuri aluetuista maksetaan suomalaistiloille kylmästä ilmasta johtuvia luonnonhaittakorvauksia.

Leppä vetoaa asiassa myös Suomen huoltovarmuuteen, siis siihen, että maassa riittää kotimaista ruokaa kriisitilanteessakin.

Poimintoja videosisällöistämme

– Huoltovarmuuden kriittinen piste on maatalouden kannattavuus.

Leppä sanoo olevansa varma, että leikkaukset jäävät pienemmiksi.

– Uskon, että muutoksia tulee. Ei tämä tällaisena mene. Ranskakin ilmoitti jo, että ei käy.

Ranska on EU:n suurin maataloustukien saaja.

Komissio toivoo, että EU-budjetista voitaisiin sopia keväällä 2019, koska saman vuoden kesäkuussa järjestetään EU-vaalit, ja uusi EU-parlamentti saattaa muuttaa mielensä budjetin koosta. Todennäköistä kuitenkin on, että neuvottelut venyvät vuoteen 2020.

Suomelle aikatauluilla on erityinen merkitys, koska Suomi toimii syksyllä 2019 EU:n puheenjohtajamaana. Perinteisesti tapana on ollut, että puheenjohtajamaa ei voi kovin voimakkaasti ajaa omaa etuaan vaan pyrkii hakemaan kaikille sopivaa kompromissia. Se tarkoittaisi, että Suomen tulisi puolustaa omia maataloustukiaan vaivihkaa ja samalla etsiä kaikkien maiden yhteistä näkemystä.
Suomessa myös järjestetään eduskuntavaalit keväällä 2019. Tällä hetkellä keskustalaisella maatalousministerillä on kova paine puolustaa keskustan kentälle tärkeitä maataloustukia. Lopullisen vastuun kantaa kuitenkin vaalien jälkeen muodostettava hallitus.

Nykyinen hallitus on Lepän mukaan yksimielinen maataloustukien tärkeydestä.

– Hallitus on yhtenäinen, hän vakuuttaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

EU-parlamentin maatalousvaliokunta vierailee parhaillaan Suomessa. Leppä tapaa sen jäsenet tiistaina Kainuussa.

 

Edit 8.5. klo 13.05: Lisätty tuotannon hinta Italiassa.

Mainos