Määräaikaisista koululääkärintarkastuksista ei ole hyötyä valtaosalle peruskoulun alakouluikäisistä oppilaista, kertoo Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus.
Lääkärintarkastukset kouluissa kannattaisi tutkimuksen mukaan kohdentaa oppilaisiin, joista vanhemmilla tai ammattilaisilla on huolta. Näin koululääkäriresurssia vapautuisi todettujen ongelmien hoitoon.
Kirsi Nikander selvitti tutkimuksessaan alakouluikäisten määräaikaisten lääkärintarkastusten hyötyjä ja haittoja. Laki velvoittaa koululääkärit tarkastamaan kaikki oppilaat peruskoulun 1., 5. ja ja 8. vuosiluokalla riippumatta siitä, onko vuosittaisessa kouluterveydenhoitajan tarkastuksessa havaittu lääkäriä vaativia ongelmia.
– Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää voisiko koululääkärin työtä kohdentaa niille lapsille, joista vanhemmilla, opettajilla tai kouluterveydenhoitajilla on huolta, Nikander kertoo tiedotteessa.
Vanhempien, opettajien ja kouluterveydenhoitajien kokemaa huolta lapsista kartoitettiin kyselylomakkeilla, jotka he täyttivät kouluterveydenhoitajan tarkastuksen jälkeen. Noin puolesta lapsista oli jokin merkittävä huoli. Kolme suurinta huolta olivat joko kasvu tai fyysinen oire tai molemmat, tunne-elämä ja keskittymisen haasteet.
Lääkärit tekivät tarkastuksensa kaikille oppilaille normaalisti tietämättä lomakkeiden sisältöä. Sen jälkeen lääkärit arvioivat tarkastuksen hyötyä tai haittaa ennalta annettujen kriteereiden mukaan. Toimenpiteet, jotka kouluterveydenhoitaja olisi pystynyt hoitamaan tai joiden hoitamatta jättämisestä ei olisi seurannut merkittävää haittaa, luokiteltiin kategoriaan ei hyötyä.
– Lääkärit arvioivat vain noin 40 prosenttia lääkärintarkastuksista hyödyllisiksi, Nikander kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisten kyselylomakkeisiin kirjaamia huolia ja arvioitiin lääkärintarkastuksen tarvetta niiden perusteella. Kyselylomakkeiden avulla määritelty lääkärintarkastuksen tarve ennusti hyvin koululääkärin arvioimaa hyötyä tarkastukselle.
– Vanhempien ja ammattilaisten täyttämää ennakkokyselyä voisi käyttää tunnistamaan ne lapset, jotka voivat hyötyä lääkärintarkastuksesta ja siten vapauttaa koululääkäriresurssia lääkärin ammattitaitoa vaativien ongelmien selvittelyyn ja hoitoon, Nikander summaa.
Tutkimus toteutettiin 21 peruskoulussa Etelä-Suomessa 2017–2018.