Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista on löydetty uutta tutkimusmateriaalia. Mikko Karjalainen kirjoittaa tästä löytyvän Kadettikunnan Kylkirauta-lehden artikkelissaan Mikkelin Sotasairaala 17:n aineistosta löytämistään röntgenkuvista.
Karjalainen on dosentti ja filosofian tohtori ja työskentelee erikoistutkijana Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksessa ja toimii Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n puheenjohtajana.
Röntgenkuvat valottavat tuolloin sairastelleen ylipäällikön terveydentilaa keväältä 1944. Niiden joukossa on sinus-kuvia päästä, thorax-kuvia keuhkoista ja kuvia murtuneesta ranteesta.
”Aineisto sai tutkijan hiljentymään pelkästä vaikuttavuudesta. Tämähän on huikeaa, sotasairaalan hallinnollinen aineisto saisi jäädä odottamaan myöhempiä aikoja”, Karjalainen kirjoittaa.
Hän toimitti kuvat lääketieteen tohtorin ja neurokirurgian erikoislääkärin arvioitaviksi.
Tuolloin jo liki 77-vuotiaan Mannerheimin ranne oli murtunut, kun hän kaatui tullessaan lounaalta Mikkelin klubilta maaliskuun 15. päivänä 1944.
Kuvien perusteella ranne oli kuitenkin parantunut hyvin. Sitä ei ollut tarvinnut vetää paikalleen. Pelkkä kipsaus oli riittänyt.
Muut kuvat oli mitä todennäköisimmin otettu tulehdusten etsimiseksi.
Ylipäällikkö kärsi toukokuun lopulla pahasta flunssasta. Röntgenkuvissa ei kuitenkaan näy mitään ylimääräistä varjostumaa. Tulehduksia ei ollut.
Asiantuntija huomauttaa, että kallonmurtumia tai muita vammoja ei kuvauksella ollut havaittavissa. Kuvat on kuitenkin rajattu siten, että sellaisten vammojen poissulkeminen ei ole täysin mahdollista.
”Mitä tulee Mannerheimin terveydentilaan keväällä 1944 – rannemurtuma ja sitkeä flunssa epäilemättä rasittivat ikääntynyttä ylipäällikköä. Reppanaa tai alkoholistia ei hänestä saa tekemälläkään. Jätän tähän kuitenkin tutkimuksellisen takaportin: ehkäpä joku vielä tulevaisuudessa laatii tutkimuksen, jossa tällaiset tulkinnat kyetään uskottavan lähdeaineiston perusteella todentamaan”, Mikko Karjalainen kirjoittaa.
Hän viittaa dosentti Teemu Keskisarjan Mannerheimin nuoruutta käsittelevään Hulttio-teokseen ja dosentti Mratti Turtolan Mannerheim-kirjaan. Ensimmäisessä Mannerheimia luonnehditaan ”ADHD-oireiseksi reppanaksi ja koulukiusaajaksi”. Jälkimmäisessä taas kerrotaan muun muassa marsalkan runsaasta alkoholinkäytöstä.