Ympäristö- ja ilmastoministerin sekä vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan vihreiden tavoitteena on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Hän kirjoittaa aiheesta blogissaan. Jotta tavoitteessa onnistuttaisiin, Ohisalo nostaa keskeiseksi asiaksi koulutuksen. Hänen mukaansa työllisyyttä ei nosteta ”kepillä, vaan karttakepillä”.
– Viime vuosina koulutustasoa on yritetty nostaa vaikka minkälaisella puliveivauksella, mutta yksikään opiskelijavalintauudistus ei asiaa ratkaise. Koulutustason nostamiseen on olemassa yksi oikea ratkaisu: korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisääminen.
Ohisalon mukaan tavoite jaetaan puolueiden kesken laajasti, mutta harvoin sanotaan mitä ollaan valmiita tekemään sen eteen.
– Aloituspaikkoja tulisi lisätä 5 400 aloituspaikalla vuosittain vuoteen 2032 asti, jotta onnistutaan korkeakoulutettujen määrän nostamisessa 50 prosenttiin ikäluokasta. Tämä maksaisi 100–200 miljoonaa euroa vuosittain riippuen siitä, kuinka paikat jakautuisivat koulutusaloittain ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä.
Hänen mukaansa tämä ei yksinään riitä, sillä rakenteellinen työttömyys on edelleen liian korkealla tasolla.
Avoimia työpaikkoja on ennätyksellinen määrä ja samaan aikaan työttömiä työnhakijoita lähes neljännesmiljoona. Myös osaamisen päivittämiseen läpi elämän on oltava nykyistä parempia mahdollisuuksia, Ohisalo kirjoittaa.
Ohisalon mukaan yhtenä isona esteenä on sosiaaliturva, joka liian usein rankaisee työn vastaanottamisesta.
– Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on aikojen saatossa koottu tilkkutäkki, jota ei ole suunniteltu muuttuvan maailman tarpeisiin. Samaan aikaan osa puolueista jarruttaa sen uudistamista. Laastariratkaisujen aika on ohi, ja seuraavan hallituksen on aika tehdä kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus.
Työttömyysturva uusiksi
Ohisalo itse kertoo kannattavansa siirtymistä perustuloon, mutta sen toteutustapa ei ole vielä kiveen hakattu. Hänen mukaansa olennaista on se, että perusturva on helppo ennakoida, kannustava eikä sisällä tarpeetonta byrokratiaa.
Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on jäänyt Ohisalon mielestä ajastaan jälkeen.
– Tänä päivänä ihmisen elämäntilanne voi vaihdella useinkin erilaisten roolien välillä pätkätyöläisestä yrittäjään, eikä työttömyysturva tue tätä. Työttömyysturvaa olisikin uudistettava niin, että kaikki veronalainen ansiotulo kerryttää turvaa riippumatta siitä, onko palkansaaja vai yrittäjä. Myös ansio- ja perusturvan välinen kytkös olisi poistettava, jotta eurot, joita laitamme perusturvan parantamiseen, aidosti menisivät sinne, siis kaikista pienituloisimmille, eivätkä valuisi osittain myös ansioturvan puolelle.
Vaikka kaikki edellä mainittu toteutettaisiin, on lisätyövoiman tarve Ohisalon mukaan edelleen ilmeinen.
– Vuoteen 2030 mennessä työikäisiä on noin 130 000 vähemmän, ja lapsia syntyy taas hetkellisen koronapiikin jälkeen vähemmän kuin koskaan aiemmin.
Tämän vuoksi hänen mukaansa Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa.
– Ensimmäisenä pitää purkaa tarpeettomat ja ajastaan jääneet työperäisen maahanmuuton esteet, kuten saatavuusharkinta ja takkuiset lupaprosessit. Myös maassa jo olevien, tänne muualta muuttaneiden täytyy voida työllistyä nykyistä paremmin. Lisäksi on mietittävä, millä kaikilla tekijöillä osaajia saadaan houkuteltua juuri Suomeen. Suomi ei nimittäin ole ainoa maa, jolla on vastaava ongelma väestön vanhenemisen suhteen, ja kysyntää osaajille löytyy myös ilmastoltaan ja kieleltään helpommin lähestyttävissä maissa, Ohisalo katsoo.
Suomella on edessään kaksi toisiinsa liittyvää ongelmaa: hyvinvointivaltion rahoitukseen liittyvä kestävyysvaje ja entistä useampaa alaa koskettava työvoimapula. Vihreiden tavoitteena on 80 prosentin työllisyysaste.
Ratkaisu on kolmiosainen, lue lisää 👇https://t.co/Myjt4XujGG
— Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) November 6, 2022