Ihmisille tarjotaan yleisesti harhaanjohtavaa tietoa masennuksesta, kertoo Turun yliopiston ja Taideyliopiston tuore tutkimus. Tutkijoiden mukaan virheellinen tieto vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimyksensä syitä.
Useimmat psykiatriset diagnoosit ovat puhtaasti kuvailevia. Esimerkiksi masennusdiagnoosi on vain kuvaus erilaisista psyykkisistä oireista – ei niiden aiheuttaja. Silti masennuksesta puhutaan usein sairautena, joka aiheuttaisi mielialan laskua ja muita oireita.
Tutkijoiden mukaan kyse on kehäpäätelmästä, joka vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimystään.
– Masennusta tulisi ajatella samanlaisena diagnoosina kuin päänsärkyä. Molemmat ovat lääketieteellisiä diagnooseja, mutta kumpikaan ei selitä, mistä oireet johtuvat. Kuten päänsärky, masennus on kuvaus ongelmasta, jolla voi olla monenlaisia syitä. Masennusdiagnoosi ei selitä, mistä alentunut mieliala johtuu sen enempää kuin päänsärkydiagnoosi selittää, mistä pääkipu johtuu, kertoo tutkijatohtori ja psykiatriaan erikoistuva lääkäri Jani Kajanoja Turun yliopistosta tiedotteessa.
Väärinkäsitystä pitävät tutkimuksen mukaan yllä myös mielenterveysalojen ammattilaiset.
Tutkijat analysoivat johtavien kansainvälisten terveysorganisaatioiden julkisesti tarjoamaa tietoa masennuksesta. Tutkimukseen valittiin englanninkieliset organisaatiot, joiden masennusta koskeva tieto oli hakukonetulosten perusteella vaikutusvaltaisinta. Näihin kuuluivat Maailman terveysjärjestö WHO, Yhdysvaltain psykiatriyhdistys APA, Ison-Britannian terveysorganisaatio NHS sekä muun muassa Harvardin ja John Hopkinsin yliopistot.
Suurin osa organisaatioista kuvasi masennusta internetsivuillaan sairautena, joka aiheuttaisi oireita tai selittäisi, mistä oireet johtuvat, vaikka tämä ei pidä paikkaansa. Yksikään ei esittänyt diagnoosia puhtaana oireiden kuvauksena, kuten olisi ollut paikkansapitävää.
– Masennuksen esittäminen yhtenäisenä sairautena, joka aiheuttaa masennusoireita, on kehäpäätelmä, joka hämärtää ymmärrystämme mielenterveysongelmien luonteesta ja vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia ymmärtää kärsimystään, Kajanoja sanoo.
Ongelman taustalla saattaa tutkijoiden mukaan olla psykologinen ajatteluvinouma.
– Ihmisillä näyttäisi olevan taipumus mieltää diagnoosi selitykseksi silloinkin, kun se ei ole sitä. Ammattilaisten olisi tärkeä olla syventämättä tätä väärinkäsitystä viestinnällään, ja sen sijaan auttaa ihmisiä ymmärtämään vaikeuksiaan, sanoo professori ja neuropsykologi Jussi Valtonen Taideyliopistosta.