– Monen mielestä EK heikkenee, kun se antaa pois valtaansa, mutta totuus on päinvastainen, koska maailma on muuttunut, EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Hän viittaa Elinkeinoelämän keskusliiton suureen muutokseen. EK ei enää jatkossa osallistu keskitettyjen palkkaratkaisujen sorvaamiseen.
Alahuhdan mukaan eri toimialojen vaatimukset eroavat nykyisin niin paljon, ettei kaikkien alojen niputtaminen yhdeksi sopimukseksi enää toimi.
– Valta lähtee mutta lisäarvo lisääntyy, eli vaikuttavuus kasvaa.
Alahuhta on sitä mieltä, että neuvotteluvallan siirtäminen jäsenliitoille antaa itse EK:lle paremman tilaisuuden keskittyä muihin tärkeisiin kysymyksiin ja kehittää toimintaansa.
Alahuhta neuvookin myös muita järjestöjä varmistumaan, että valtapyrkimykset eivät ohjaa niiden omaa toimintaa.
Suomen etu
Matti Alahuhta kertoo, että EK:n tulevaisuuden toiminnalle on otettu mallia muiden EU-maiden elinkeinoelämän järjestöistä. Eniten vaikutteita on saatu länsinaapuri Ruotsista.
Suurin muutos EK:n painotuksissa on Alahuhdan mukaan se, että pienten ja keskisuurten yritysten aseman parantamiseen kohdistettavat voimavarat kaksinkertaistetaan sisäisin siirroin.
– EK ajaa pk-yritysten ja suurten yritysten näkökulmaa siitä, miten Suomea tulee kehittää”, Alahuhta linjaa.
Tärkeimpiä EK:n vaikuttamiskohteita ovat Alahuhdan mukaan EU, kauppapolitiikka sekä koulutus ja tutkimus. Hän mainitsee myös energian verotuksen, talouspolitiikan ja yrityslainsäädännön.
Lähtökohtana on hänen mukaansa Suomen etu.
– Kaikkia kysymyksiä pohditaan nimenomaan Suomen kannalta. Me olemme se järjestö, joka katsoo asioita laajasti.
Matti Alahuhdan mielestä Suomi yliarvioi suorituskykyään kansakuntana vuosina 1993–2008.
– Nyt on ollut jonkin aikaa vaihe, jolloin aliarvioimme itseämme. Emme usko, että saamme mitään aikaan, ja kun saamme, vähättelemme sitä. Meiltä puuttuu tulevaisuuden uskoa, hän arvioi.
Hänen mukaansa Suomella on uskottava hallintokoneisto ja vahvoja talouskasvua edistäviä rakenteita kuten luotettava energiahuolto ja hyvät liikenneyhteydet. Pitkän aikavälin kilpailukykymittareilla Suomi on Alahuhdan mukaan yhä maailman huippua World Economic Forumin mittauksissa.
Lähitulevaisuuden osalta tilanne ei ole yhtä ruusuinen. Suomi on kustannuskilpailukyvyssä vasta 20. sijalla kansainvälisissä vertailuissa. Se ei riitä Alahuhdalle.
Hän uskoo, että tilanne kuitenkin paranee, kunhan koulutusta ja tutkimusta kehitetään ja kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat työmarkkinakysymykset ratkaistaan.