Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kertoo Iltalehdelle, että moni valtionjohdosta ymmärsi heti Ukrainan sodan sytyttyä, että Suomen on haettava turvaa Natosta.
– Katsoin päiväkirjastani, ja kyllä se oli 25.2., kun kirjoitin sodan alkamisesta ja totesin, että tämä johtaa Suomen Nato-jäsenyyteen, Vanhanen sanoo.
Vaikka moni valtionjohdossa oli Nato-jäsenyyden kannalta, julkiset ulostulot asiaan liittyen olivat sodan alkuvaiheessa varovaisia. Tästä esimerkkinä Vanhanen mainitsee tasavallan presidentti Sauli Niinistön julkisen varovaisuuden Nato-kommenteissa.
Hänen mukaansa tämä johtui siitä, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys olisi voinut lisätä sodan eskalaatioriskiä. Vanhasen mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ei haluttu kytkeä mahdolliseksi pelinappulaksi rauhanneuvotteluihin, jossa Venäjä olisi voinut kiristää rauhan Ukrainaan sillä ehdolla, että Suomi ja Ruotsi eivät liity Natoon.
– Toisaalta oli myös pohdinta, että jos Suomi ja Ruotsi ilmoittavat nyt juuri hakevansa Natoon, niin vaarantaisiko se Ukrainan asemaa entistä voimakkaammin, kun Venäjä saisi siitä todisteen itselleen, että tässä on nyt Nato laajentumassa ja heidän pääasiansa on estää Ukrainan Nato-jäsenyys.
Vanhasen mukaan epävarmaa pohdinta-aikaa kesti lopulta vain muutaman viikon. Sen jälkeen ymmärrettiin, että sota tulee jatkumaan pitkään.
– Näin jälkeenpäin voi sanoa, että sodan alettua oli noin 2–3 viikon vaihe, jossa haluttiin katsoa, tapahtuuko eskalaatiota, tai vaarantaisiko Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys Ukrainan asemaa entisestään, Vanhanen sanoo IL:lle.