Koronan kanssa painivan EU:n pohjakosketus on taloudessa vielä kaukana, varoittaa EU-parlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.). Monet EU-maat tulevat Pekkarisen mukaan selviämään vaikeuksista omin jaloin, mutta joissakin maissa haaste on suurempi. Tämä heijastuu myös Suomeen, EU-parlamentaarikko sanoo.
– Osa unionimaista oli näet jo ennen koronaa vahvassa velkakierteessä. Ne rikkoivat vuosien ajan euroalueen yhteisiä pelisääntöjä ja elivät huikeasti yli varojensa, sanoo Pekkarinen tiedotteessaan.
– Tämä on tarkoittanut kaiken aikaa, että niiden kasvavat riskit ovat olleet riskiuhkan kasvu myös meille, sääntöjen mukaan eläneille maille.
Nyt unionin eteläiset jäsenmaat vaativat muita yhteisvastuuseen, Pekkarinen sanoo.
– 540 miljardin euron yhteisvastuullisesti rahoitettu apupaketti on jo asiallisesti auttaen kasassa. Valtaosa siitä virtaa Etelä-Euroopan vaikeimpiin koronamaihin. Toki siitä Suomikin voi saada osuutensa. Se on kuitenkin kaukana siitä, mikä on vastuumme tuosta paketista, noin 7 miljardia euroa.
– Minun on vaikea nähdä, mitä lisäarvoa on siinä, että jäsenmaiden, myös Suomen, vastuulla EU:n jollekin toimielimelle hankittavat pääomat kierrätetään Brysselin kautta takaisin investointeihin jäsenmaissa, Pekkarinen jatkaa.
– Tosiasia on, että roolimme olisi rahoittaa voittopuolisesti niitä, jotka valtavan velkaantumisen vuoksi eivät enää itse saa rahaa markkinoilta, Pekkarinen sanoo.
Vaikka kärsiviä jäsenmaita pitää auttaa, haluaa Pekkarinen EU:n jatkossa keskittyvän niihin kysymyksiin, ”joita varten se on”.
– EU-perheen suuri yhteinen tehtävä on löytää yhteinen polku tulevaisuuteen, eli palauttaa yhteiset arvot tekemisemme perustaksi. Demokratian, ihmisoikeuksien ja ylipäänsä oikeusvaltioperiaatteiden loukkaaminen jäsenmaassa, joka samanaikaisesti saa kymmeniä miljardeja euroja unionin yhteisestä budjetista, ei voi jatkua.