Suomen yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula pitää äärimmäisen hyvänä sitä, että kaikki hallituspuolueet ovat nostaneet paikallisen sopimisen julkiseen keskusteluun ja pitävät tärkeänä, että siinä edistytään.
Hallitus käy parhaillaan eri osapuolten kanssa keskusteluja, miten paikallisessa sopimisessa voitaisiin edetä.
– Minun mielestäni on löydettävissä hyvä, tasapainoinen kokonaisuus, jolla työmarkkinoiden sopimusvapautta voidaan lisätä ilman, että työntekijän suojeluakaan menetetään, Suomen yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.
Suomen yrittäjät arvioi, että jos yritykset pystyisivät sopimaan laajasti toisin kuin työehtosopimuksissa on määrätty, sillä saataisiin jopa 60 000 uutta työpaikkaa. Tästä on näyttöä muualta.
– Isoin Saksan menestyksen tekijä on ollut se, että siellä lisättiin paikallista sopimista ja joustavoitettiin järjestelmää. Saksan työllisyyskehitys on ollut huomattavan hyvä, Makkula sanoo.
Saksassa sosiaaliturvaa koskevien Hartz-uudistusten yhteydessä lisättiin paikallista sopimista ja alennettiin irtisanomiskynnystä.
– Jos Suomessa olisi joustavammat työmarkkinat, jotka mahdollistavat yhdessä sopimisen tarvittaessa myös alaspäin, on selvä, että yritys pystyisi säilyttämään ja turvaamaan työpaikkoja. Kun kilpailukyky paranee, niin se lisää tuottavuutta ja syntyy kasvua, joka mahdollista uusien työntekijöiden palkkaamisen, Makkula selittää.
Joustoa työaikoihin ja palkkoihin
Makkulan mukaan sellainen käsitys on väärä, että uusia työpaikkoja luotaisiin palkkoja alentamalla.
– Työpaikkasopimisessa ei ole koskaan kyse siitä, että yksipuolisesti pyritään heikentämään työsuhteen ehtoja. Kysymys on siitä kun kilpailutilanne muuttuu, niin voidaan yhdessä hakea joustavasti ratkaisuja.
Makkulan mielestä työpaikalla pitäisi pystyä sopimaan yhdessä esimerkiksi työajoista, jotta ison tilauksen tullessa voitaisiin tehdä pidempää päivää ja hiljaisena aikana lyhyempää tai pitää vapaata.
Myös palkkajärjestelmästä ja -rakenteesta pitäisi pystyä sopimaan työpaikalla, jotta yrityksen menestyessä työntekijöille voitaisiin maksaa tulospalkkaa ja vaikeassa tilanteessa voitaisiin joustaa palkassa myös alaspäin.
– Kun pysytään niissä raameissa, jotka lainsäätäjä on asettanut, niin työpaikalla pitäisi pystyä hakemaan parhaat käytännöt, jotka hyödyttävät sekä yrittäjää että työntekijää.
Makkulan mukaan kyse on ennakoinnista, eikä pelkästään kriisitilannesopimisesta.
– Yritys seuraa kilpailutilannettaan koko ajan. Jos on nähtävissä tilanne esimerkiksi puolen vuoden päähän, niin voidaan yhdessä tehdä ratkaisuja, jotta ei jouduta tilanteeseen, jossa vaihtoehtoina on lomauttaa tai laskea palkkoja.
Ei rajalinjoja liiton jäsenyyden perusteella
Suomen yrittäjien työllistävistä jäsenyrityksistä valtaosa työllistää 1–6 henkilöä.
– Siellä aidosti kaikki tuntevat toisensa ja yrityksen asiat. Nämä yritykset tarvitsisivat mahdollisuuden yhdessä pohtia ratkaisuja, ja nyt se nimenomaan on näiltä yrityksiltä viety.
Nykyisin järjestäytymättömät eli liittoon kuulumattomat yritykset eivät voi hyödyntää työehtosopimusneuvotteluissa sovittuja joustoja. Makkulan mielestä tämä tilanne pitäisi korjata.
– Osa yrityksistä on tällä hetkellä asemassa, että muut sopivat itselleen joustoja ja lainsäätäjä evää ne joustot niiltä, jotka eivät ole olleet pöydässä sopimassa.
Järjestäytyneissä eli työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä on keskimäärin 50 työntekijää. Järjestäytymättömissä eli liittoon kuulumattomissa yrityksissä on keskimäärin viisi työntekijää. Ne noudattavat työehtosopimuksia yleissitovana.
Makkulan mielestä kaikilla pitää olla oikeus kertoa näkemyksensä, eikä rajalinjoja voi vetää sen perusteella, kuka kuuluu liittoon ja kuka ei.
– Luulen, että aika monet suomalaiset ymmärtävät sen, miksi Suomen yrittäjät ei voinut hyväksyä keväällä sellaista mallia, jossa vain osa työntekijöistä olisi voinut ottaa osaa sopimiseen. Meiltä on kysytty, että mitä se meille kuuluu, kuka toinen osapuoli on. Mutta totta ihmeessä, jos yhteistä näkemystä haetaan, se täytyy muodostaa yhteisesti eikä niin, että osa jätetään työpaikalla kokonaan sopimisesta sivuun.
Hallituksen viimeisessä kompromissiesityksessä, jonka yrittäjät hylkäsi viime kesäkuussa, työnantajan ei olisi tarvinnut liittyä työnantajaliittoon sopiakseen paikallisesti, mutta työntekijöiden olisi pitänyt liittyä työehtosopimuksen tehneeseen ammattiliitoon, jotta luottamusmiestä edellyttävistä asioista olisi päästy työpaikalla sopimaan.
– Kompromissi laadittiin sen vuoksi, että kilpailukykysopimusneuvotteluiden lopputuloksena kummankin osapuolen olisi täytynyt järjestäytyä, Makkula kertoo.
Vaatimus luottamusmiehestä tuli työmarkkinakeskusjärjestöjen suunnasta. Suomen yrittäjien ehdotus on, että työntekijät itse valitsevat ja päättävät työpaikoilla mahdollisen edustajansa.
– Edustaja voi kuulua liittoon, mutta jos työntekijät haluavat valita jonkun, joka ei kuulu, niin tämänkin täytyy olla mahdollista. Minusta tämä ei ole kohtuuton ehdotus, vaan työntekijöiden kannalta demokraattinen ja hyvä.
Yrittäjiltä kädenojennus
Makkulan mukaan esimerkiksi luottamusvaltuutettua koskevaa lainsäädäntöä voitaisiin kehittää siihen suuntaan, että tarkennettaisiin, mitä tietoja luottamusvaltuutetun täytyy saada ja miten tietojen saanti varmistetaan. Byrokratiaa ei kuitenkaan pidä lisätä.
– Jotta paikallinen sopiminen voi aidosti toimia, silloin kummallakin osapuolella täytyy olla riittävät tiedot ja siinä täytyy olla luottamusta, muutoin sopimusta ei synny.
Suomen yrittäjille sopii se, että työntekijät tai heidän edustajansa ovat mukana yrityksen päätöksenteossa, jos sillä tavalla päästään eteenpäin paikallisessa sopimisessa. Makkulan mukaan tämä voisi tarkoittaa johtoryhmää tai yhteistyöryhmää. Hallituksen kokoonpanosta päättää kuitenkin aina omistaja.
– Ja pitää muistaa, että pienissä yrityksissä toimivaa hallitusta ei yleensä ole. Sen vuoksi tätä ei pidä ylinormeerata, mutta siitä voi lähteä, että meillä on valmiutta keskustella, miten henkilöstön mahdollisuutta vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon kehitetään.
Makkulan mielestä paikallisen sopimisen lisäämiselle pitäisi asettaa askelmerkit hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa.
– Se on myös ainut tapa, jolla pystymme kääntämään julkista taloutta kasvuun ja estämään leikkauksia. Olemme valintatilanteessa, muutetaanko rakenteita vai säästetäänkö edelleen, Makkula toteaa.