[vc_row][vc_column][rev_slider slidertitle=”jaatinen-01″ alias=”jaatinen-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Syyskuun alussa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoi, että paperiteollisuudessa tehtiin ”ylisuuret” palkankorotukset juuri ennen kuin korona puhkesi. Hyppy meni yliastutuksi, hän harmitteli.
Kului kolme viikkoa, ja Metsäteollisuus ry ilmoitti, ettei se jatkossa enää neuvottele valtakunnallisia työehtosopimuksia (tes) ammattiliittojen kanssa, vaan yritykset sopivat työehdoista suoraan työntekijöiden kanssa.
Jaatinen sanoo, että päätöstä ei tehty koronan takia, vaan sitä ehdittiin valmistella pitkään.
– Niin kauan kuin muistan, on puhuttu, että jäykkiä sopimuksia pitäisi yksinkertaistaa ja siirtää sopimista lähelle paikallista tasoa. Missään ei ole edetty 11 vuoden aikana.
Yksitoista vuotta on se aika, kun Jaatinen on johtanut Metsäteollisuutta. Hänen kautensa suurin muutos tapahtui vuonna 2016, kun Metsäteollisuus erosi Elinkeinoelämän keskusliitosta.
– Silloin oli tehty kolme keskitettyä sopimusta, vaikka oli sanottu, että neuvotellaan liittotasolla. Kiky-sopimuksen jälkeen totesimme, ettemme ole enää mukana. Tämän jälkeen EK muutti omia sääntöjään ja luopui roolistaan palkkaneuvottelijana. On hyvä, että päätös on pitänyt, Jaatinen toteaa.
Tuore tes-ratkaisu jatkaa samaa kehitystä. Metsäteollisuus haluaa muutosta, Jaatinen sanoo.
– Tässä on katsottu loputonta työryhmäpyörintää paikallisen sopimisen ympärillä.
Viime talvena työntekijäpuoli halusi luopua kiky-tunneista, joita se piti ilmaisena talkootyönä. Työnantajapuoli halusi säilyttää tunnit. Seurasi lakkoja, ja yhtiöissä kypsyi näkemys, että devalvaatio-Suomesta periytynyt neuvottelumalli täytyy purkaa.
Jaatinen muistuttaa, että metsäyhtiöiden näkymät ovat tällä vuosituhannella muuttuneet. Esimerkiksi paino- ja kirjoituspaperien alamäki jatkuu, kun taas pakkauskartongin kysyntä kasvaa. Silti sama tes koskee kaikkia firmoja ja eri toimintoja yritysten sisällä.
– Kun työehdot eivät jousta, joustaa työntekijöiden määrä.
UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on vuosien ajan puhunut paikallisesta sopimisesta. Maaseudun Tulevaisuus -lehti arvelikin, että hänen kädenjälkensä näkyy metsäyhtiöiden päätöksessä.
Jaatinen sanoo, että Wahlroos ei osallistunut valmisteluun.
– Hän ei ole mukana Metsäteollisuus ry:n päätöksentekoelimissä. Jäsenyrityksemme, pienet ja suuret yhdessä, päättivät asiasta yksimielisesti.
Metsäyhtiöiden päätöksen voisi nähdä myös epäluottamuslauseena Metsäteollisuuden neuvottelijoita kohtaan. Onko järjestö epäonnistunut tes-neuvottelijana?
– Jos siitä olisi kyse, olisi varmasti ensin vaihdettu neuvottelijoita, Jaatinen vastaa.
Hänen näkemyksensä saa tukea todellisuudesta: kolme Metsäteollisuuden tes-neuvottelijaa palkattiin saman tien UPM:ään ja Stora Ensoon.
Jaatinen, 52, tunnetaan siitä, että hän ei paljasta siviiliminäänsä julkisuuteen. Hän pitää omat asiat omina asioinaan.
Monet vaikuttajat julkaisevat laajat ansioluettelonsa netissä, mutta Jaatisesta ei löydy kuin pari ranskalaista viivaa. Tarkat tiedot annetaan, jos niitä erikseen pyytää hyvään tarkoitukseen.
Jaatinen sanoo olevansa ”hyvin asiaorientoitunut” ja motivoituvansa ”asioiden tekemisestä”.
– Suomalainen yhteiskunta on aivan liian henkilöitynyt ja pinnallistunut. En halua vauhdittaa sitä kehitystä.
Kun oikein kiskoo, Jaatinen suostuu paljastamaan jotain: Isä opettaja, äiti terveydenhuoltoalalla töissä. Syntyi Helsingissä, kävi yläasteen ja lukion Pohjois-Karjalassa. Liittyi kokoomukseen lukioikäisenä, perheessä ei aktiivikokoomuslaisia. Palasi Helsinkiin opiskelemaan valtiotieteitä. Elää lapsiperhearkea, harrastaa uimista ja filateliaa.
Jaatinen lukee paljon ja kuuntelee äänikirjoja. Viimeksi ipodeista kuului metsäkoneyhtiö Ponssen perustajan Einari Vidgrénin elämäkerta.
Hän tapaa työssään paljon ihmisiä, mikä näkyy vapaa-ajanviettotavoissa.
– Kun on töissä ihmisten kanssa, yksinäiset harrastukset sopivat.
Opiskeluaikana Jaatinen innostui politiikasta ja hänet valittiin 1991 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon Kansallisten ylioppilaiden listoilta.
Jaatinen ja toinen opiskelijapoliitikko Mikael Jungner kannattivat EU:hun liittymistä. He vaativat, että ylioppilaskunnan täytyy ottaa asiaan kantaa.
Muut ylioppilaat eivät innostuneet. Jaatinen muistelee, että 60 hengen edustajistosta noin 50 totesi, ettei asia kuulu heille.
– Oli se jännää, että kun kansakunta tekee historiallisen ratkaisun, ylioppilaat päättävät olla aivan hiljaa. Ylioppilasliike on herkästi ottanut pienempiinkin asioihin kantaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1606310909779{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider slidertitle=”jaatinen-02″ alias=”jaatinen-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Opiskelujen jälkeen Jaatinen nousi Helsingin kokoomuksen toiminnanjohtajaksi. Viiden vuoden jälkeen vuonna 2001 hän siirtyi ulkomaankauppa- ja Eurooppa-ministeri Kimmo Sasin (kok.) erityisavustajaksi, kun edellinen ”erkkari” Jan Vapaavuori lähti markkinointiyhtiö Track and Fieldiin.
Jaatinen avusti Sasia myös liikenne- ja viestintäministeriössä. Jaksolle osui kaksi merkittävää päätöstä: päätettiin Olkiluodon ydinvoimalan ja Vuosaaren sataman rakentamisesta.
Jaatinen johti tuon jälkeen puhetta Helsingin satamalautakunnassa. Hän ilmoitti puolueille, että sinne pitää nimittää puolueiden parhaimmisto, jotta satama saadaan kunnialla maaliin. Näin myös tapahtui ja satama avattiin 2008. Olkiluotoa vielä odotellaan.
Satamat käväisivät Jaatisen elämässä myöhemminkin, kun hän oli ensin tehnyt työtä elintarviketeollisuuden ja panimoiden puolesta neljä vuotta. Hänet ehdittiin nimittää satamaliiton toimitusjohtajaksi vuonna 2009, mutta jo samana vuonna Metsäteollisuus teki vielä houkuttelevamman tarjouksen.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi herätti elokuussa huomiota väittämällä, että pääministeri Sanna Marin (sd.) ei suostu tapaamaan yritysjohtajia. Päivää aikaisemmin UPM oli ilmoittanut sulkevansa Kaipolan paperitehtaan. Marin kiisti väitteen ja vastasi, että hän on tavannut yritysten edustajia johtamassaan talousneuvostossa.
Teollisuuden edunvalvojana Jaatinen haluaa selvästi pysyä erossa tällaisista keskusteluista. Hän sanoo tavanneensa Marinin syyskuussa, ja tapaamisessa oli mukana myös Metsäteollisuuden puheenjohtaja, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä. Edellinen pääministeri Antti Rinne (sd.) puolestaan vieraili Metsäteollisuuden syyskokouksessa vuosi sitten.
– Meillä on asialliset välit, kuten pitää olla kaikkien hallitusten kanssa, Jaatinen sanoo.
Hän asettelee sanansa tarkkaan myös kommentoidessaan Marinin Kaipolan-vierailua. Pääministerihän kävi paikalla antamansa tukensa tehtaan työntekijöille ja arvostelemassa UPM:ää tehtaan sulkemisesta koronan keskellä.
– Ei ole ensimmäinen kerta, että kun jossain tehdas lakkautetaan, sinne menee poliitikko paikalle. Eikä ole viimeinen, Jaatinen sanoo.
Viime vaalien alla Jaatinen kyseli, saako metsäteollisuus kukoistaa Suomessa. Hän otti kantaa hiilinielukeskusteluun, jossa vaadittiin hakkuiden rajoittamista sen vuoksi, että metsät sitoisivat enemmän ilmakehästä hiilidioksidia. Jaatinen sanoo nyt, että keskustelu oli ”absurdi”.
Hänen mielestään silloin tehtiin vääriä olettamia.
Yksi oli se, että ikuinen nousukausi jatkuu ja lisää metsien hakkuita. Viimeistään korona kumosi tämän.
Toinen väärä oletus oli, että kaikki metsäteollisuuden investointisuunnitelmat toteutuvat. Nyt on päinvastoin suljettu tehtaita, eikä Finnpulpin sellutehdas Kuopioon saanut ympäristölupaa. Toisaalta isoja hankkeita on myös käynnissä, esimerkiksi Metsä Groupilla Raumalla ja Kemissä, Jaatinen huomauttaa.
Puun käyttö puolestaan lähti laskuun jo viime vuonna, ja tammi-lokakuussa teollisuus on ostanut puuta kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2018. Tämä kasvattaa hiilinieluja, mutta se ei herätä kiinnostusta samalla tavalla kuin nielujen pieneneminen.
– Suomessa ei ole kanttia kestää nousukausia. Nyt toivoisi enemmänkin, että voi kun metsäteollisuus kukoistaisi, Jaatinen sanoo.
Eduskunta käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla. Jaatinen sanoo toivovansa, että aloite kaatuu.
– Metsähallitus on tärkeä teollisuuden puuhuollolle. Metsien käsittelyssä eri tapoja ei kannata asetella vastakkain, varmasti löytyy kaikenlaisille metsille sopiva muoto. Tässä auttaa koko ajan kasvava ja tarkentuva puusto- ja luontotieto.
Hän muistuttaa, että metsälaki on muuttunut, mikä antaa metsänomistajille vapautta mutta myös vastuuta metsänhoidosta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1606310916656{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider slidertitle=”jaatinen-03″ alias=”jaatinen-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Jaatisen poliittinen koti kokoomus on viime vuosina monien muiden puolueiden tavoin hakenut linjaansa ilmasto- ja ympäristökysymyksissä. Metsäyhtiöissä jotkut ajattelevat, että kokoomus etääntyy liikaa vanhasta teollisuudesta.
Jaatinen sanoo, ettei arvostele mitään vanhaa työnantajaansa. Hänen mukaansa kokoomuksen pätee sama kuin useimpiin puolueisiin: rajalinjat kulkevat puolueiden sisällä, eivät niiden välillä.
– Ehkä nykyisessä tilanteessa pitäisi vähän lisätä tietotasoa metsäsektorista, ettei metsäkeskustelua käytäisi vain yhden luupin kautta.
Tämä pätee sekä kokoomukseen että yhteiskuntaan laajemminkin, hän sanoo.
Etenkin se pätee Brysseliin, jossa parhaillaan laaditaan useita metsäsektoria koskettavia säädöksiä. EU:n metsästrategian valmistelu on käynnissä, ja siinä kokoomusmeppi Petri Sarvamaa on Jaatisen mukaan tehnyt hyvää työtä. Metsäteollisuus on silti huolissaan siitä, että yhä vihertyvä EU-komissio ei kuuntele tarpeeksi yritysten ääntä.
– Ne maat, jotka ovat metsänsä hakanneet, eivät ymmärrä, miten pitkäjänteisesti ja monipuolisesti me Suomessa metsiämme hoidamme, Jaatinen sanoo.
Hänen mukaansa metsäteollisuuden tuotteilla pystytään korvaamaan öljypohjaisia materiaaleja vaikkapa elintarvikkeiden pakkauksissa. Silti muovin käyttöä koskeva direktiivi uhkaa rajoittaa myös puupohjaisen kierrätysmateriaalin käyttöä esimerkiksi pahvimukeissa.
– Jos tuotteessa on polymeeripinnoite pitämässä vettä sisällään, ei se siitä muovituotetta tee, Jaatinen sanoo.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]