Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot kasvoivat kaikilla aloilla

Kasvua oli erityisesti sote-alalla.
Escitalopram-mielialalääke. Essitalopraami on SSRI-lääke, joka lisää serotoniinin määrää aivoissa ja helpottaa siten esimerkiksi masennuksen oireita. LEHTIKUVA/LAURA UKKONEN
Escitalopram-mielialalääke. Essitalopraami on SSRI-lääke, joka lisää serotoniinin määrää aivoissa ja helpottaa siten esimerkiksi masennuksen oireita. LEHTIKUVA/LAURA UKKONEN

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot kasvoivat kaikilla toimialoilla vuosina 2015–2021, mutta erityisen jyrkkä nousu nähtiin sosiaali- ja terveysalalla sekä alle 50-vuotiaiden toimihenkilönaisten keskuudessa.

Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus paljastaa, että ahdistuneisuus nousi ensimmäistä kertaa yleisimmäksi uusien poissaolojaksojen syyksi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Sote-alan naisten keskimääräinen poissaolopäivien määrä nousi kuudessa vuodessa alle 1,6:sta yli 3,8 päivään – se tarkoittaa yli 600 000 lisäpäivää vuodessa.

Poissaolot kasautuivat erityisesti alempiin toimihenkilönaisiin, joiden poissaolopäivien määrä lähes kolminkertaistui. He selittivät lähes puolet koko mielenterveyspoissaolojen kasvusta, vaikka muodostivat vain kolmasosan työvoimasta.

– Tämä osoittaa, että mielenterveyspoissaolot kasautuivat erityisesti tiettyihin naisvaltaisiin ryhmiin, Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Varje toteaa tiedotteessa.

Poimintoja videosisällöistämme

Poissaolojen taustalla on usein masennus tai ahdistuneisuushäiriö. Jälkimmäiset kasvoivat 3,4-kertaisiksi ja nousivat ensi kertaa yleisimmäksi uusien jaksojen syyksi vuonna 2021. Masennukseen liittyvät jaksot ovat edelleen pidempiä ja aiheuttavat enemmän poissaolojen kokonaispäiviä.

Kasvu painottui erityisesti nuoriin ja keski-ikäisiin toimihenkilönaisiin, mutta myös toimihenkilömiehet kokivat lisääntynyttä ahdistukseen liittyvää poissaoloa.

– Muutos ei rajoittunut vain tiettyihin ryhmiin, vaan ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät kaikissa väestöryhmissä, Varje täsmentää.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tutkimusprofessori Ari Väänänen arvioi, että taustalla ovat sekä työolojen kuormittavuus että kulttuuriset muutokset, kuten hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltuminen ja ahdistuneisuuden yleistyminen oireiden jäsentämisen tapana.

Mainos