Helsingin Sanomat kertoo jutussaan Suomessa tapahtuvasta kunniaväkivallasta. Jutussa esitellään asiaa avaavia lähestysmiskieltoratkaisuja. Kunniaväkivaltaa esiintyy HS:n mukaan Suomessa maahanmuuttajayhteisöissä, mutta myös romaniyhteisöissä sekä erilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä. Vaikka kunniaväkivaltatapauksia tulee esille aiempaa enemmän, on se edelleen suurelta osin piilorikollisuutta.
Usein kunniaväkivallan uhrit ovat naisia ja tekijänä on oma puoliso, mutta joskus tekijänä voi olla joku muu perheenjäsen. Naista voidaan uhata tai häneen voidaan kohdistaa väkivaltaa tai häntä voidaan kiristää yhteisöstä erottamisella. Puoliso voi pyrkiä kontrolloimaan esimerkiksi käytöstä, pukeutumista tai perheen taloutta.
Kunniaväkivaltaa esiintyy jutun mukaan erityisesti tilanteissa, joissa nainen pyrkii itsenäistymään puolisostaan. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi työssäkäynti tai opiskelu, mutta erityisesti ero suhteesta.
HS kertoo eräänä esimerkkinä tapauksesta, jossa mies suunnitteli tappavansa vaimonsa hänen haluttuaan eroa. Mies puhui tappamisaikeistaan lapsilleen ja yritti saada poikansa tappamaan naisen. Mies otti myös yhteyttä vaimonsa perheeseen Irakiin. Lopulta pariskunnan poika uhkasi äitinsä henkeä.
Helsingin poliisiin on perustettu kunniaväkivaltaa ennaltaestävä pilottiryhmä. Ryhmää vetävän ylikonstaapeli Sirpa Koskelan mukaan on väkivaltaan syyllistyvien toiminnan taustalla on usein yhteisön painostusta.
– Interventio on se, mitä tarvitaan. Pitää selvittää mikä on se juurisyy, ja mitkä olisi ne oikeat tavat purkaa sitä, Koskela toteaa HS:lle.
Luottamuksen rakentaminen yhteisöihin on Koskelan mielestä tärkeää. Uhreja ei ole tarkoitus erottaa yhteisöstään.
– Meidän täytyy muistaa, että ne ihmiset myös palaavat niihin yhteisöihin, Koskela huomauttaa. Tarkoitus on tehdä omassa yhteisössä olemisesta turvallista.
– Asiakkaat itsekin sanovat että vaikka tilanne on toksinen, kyse on kuitenkin perheestä, hän jatkaa.