[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”autto-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]– Uskon aina siihen, että niin on hyvä kuin käy, tuumaa kansanedustaja Heikki Autto ja istahtaa lounasravintolan pöytään Helsingin Kampissa.
Samaista lausahdusta on käyttänyt myös entinen keskustajohtaja Esko Aho. Palataan keskustaan tuonnempana, keskitytään tässä jutussa ensin kokoomukseen.
Haastattelua edeltävänä viikonloppuna Autto äänestettiin Porissa kokoomuksen puoluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi. Valinta ratkesi noin sadan äänen erolla vastaehdokkaaseen, joka oli Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen.
Voitto oli siis selvä, toisin kuin pari vuotta aiemmin Turun puoluekokouksessa, jolloin Autto päätti lähteä tavoittelemaan puoluevaltuuston johtajuutta vasta paikan päällä. Tuolloin puheenjohtajaksi valittiin EU-komissiossa poliittisena neuvonantajana työskennellyt Aura Salla – vain alle yhden äänen erolla Auttoon.
”Niin on hyvä kuin käy” -sanontaa Autto joutui mutustelemaan myös kevään 2015 vaaleissa, jolloin hän putosi eduskunnasta, vaikka sai 6 261 ääntä. Kaikella on kuitenkin tarkoituksensa, näin Autto uskoo.
Maamme-laulun laulaminen – se oli Porissa sunnuntaina hieno hetki. Sitten oli puoluejohdon tiedotustilaisuus.
– Tämän jälkeen rullasimme vain banderollit autoon, lähdimme kohti Helsinki ja illaksi ehdin vielä kotiin Rovaniemelle, kuvaa Autto päivän kulkua valintansa jälkeen.
Seuraavana päivänä kokoontui Rovaniemen kaupunginvaltuusto, jonka puheenjohtajana Autto on toiminut jo yli kymmenen vuotta. ”Suomen nuorin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on 24 vee”, otsikoi Ilta-Sanomat tammikuussa 2009, kun Autto oli valittu tehtäväänsä.
Ja tänään tiistaina Heikki Autto on taas täällä Helsingissä. Tunnin päästä alkaa täysistunto eduskunnassa.
Heikki Autto on kokoomuksen ainut kansanedustaja Lapista. Vaikka pohjoisimmassa vaalipiirissä keskustan valta-asema on vahva, kokoomus on yleensä saanut läpi yhden ehdokkaan, paitsi vuosien 1966, 1991 ja 2015 vaaleissa, jolloin kokoomus jäi vaille edustajaa.
Ennen Auttoa Lapin vaalipiiristä oli valittu eduskuntaan kokoomuslainen Ulla Karvo 2007–2011. Tätä ennen kokoomuslaista Lappia edusti Jari Vilén, joka suuntautui sittemmin diplomaatiksi ja EU-tehtäviin.
Heikki Autton kokoomusjuuret ovat vahvat ja ulottuvat syvälle molempiin suuntiin.
– Olen sekä isäni että äitini puolelta neljännen polven kokoomuslainen.
Autton äidin äidin isä oli Väinö Lumme – silloinen Viipurin oikeuspormestari ja aktiivinen kokoomuslainen puoluetta perustettaessa. Äidin suku tuleekin Karjalasta kun taas isän juuret juontavat pohjoiseen.
– ”Äijin” eli isän isäni äidinkieli oli (pohjois)saame ja tätä kautta olen saamelainen.
Isän äiti oli kotoisin Tampereen kupeesta, silloisesta Pohjois-Pirkkalasta. Hän toi kokoomusaatteen mukanaan Enontekiölle tullessaan sinne terveyssisareksi sotien jälkeen. Hänen isänsä Frans Lähteenmäki oli ollut Pirkanmaalla aktiivisesti kokoomuksen toiminnassa mukana.
Heikki Autton isä Matti Autto toimi pitkään kokoomuksen kunnanvaltuutettuna Enontekiöllä. Kun perhe muutti Muonioon, isää houkuteltiin sielläkin politiikkaan.
– Isä oli sen verran taitava, että kieltäytyi itse, mutta lupasi, että hänen poikansa lähtee sittemmin mukaan. No, sehän oli helppo luvata, kun olin tuolloin kahdeksanvuotias, toteaa Autto ja nauraa.
Poliittinen ura lähti liikkeelle Muoniosta paikallisyhdistyksen sihteerinä. Samoihin aikoihin hän aktivoitui myös kokoomusnuorissa. Tie vei ensin kuntapolitiikkaan ja myöhemmin myös kansanedustajaksi.
Heikki Autto on opiskellut Lapin yliopistossa ja on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri.
Kokoomuksen sisällä Heikki Auttoa pidetään enemmän konservatiivina kuin liberaalina.
Vaalikonevastauksissaan hän painottaa perinteisiä arvoja, järjestystä, rangaistusten maltillista koventamista turvallisuuden lisäämiseksi sekä suhtautuu kriittisesti esimerkiksi eutanasiaan. Perhevapaita uudistettaessa tulisi säilyttää valinnanvapaus. Autto ei yhdy myöskään väitteisiin, että metsiä hakataan Suomessa liikaa tai verotuksen avulla pitäisi vähentää suomalaisten lihansyöntiä.
Punavihreys on siis Auttosta kaukana, mutta tunnustaudutko mielelläsi konservatiiviksi?
– Noo-o, ainahan tämä riippuu siitä, mihin verrataan. Kun olin vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa Utahin osavaltiossa, siellä oli hyvin vahva mormonikulttuuri ja tunsin kyllä itseni hyvinkin liberaaliksi.
Tämän sanottuaan Autto vilkaisee olan yli ravintolan ikkunasta Narinkkatorille helsinkiläiseen ihmisvilinään ja jatkaa:
– Mutta tietysti jos joku täällä minua pitää konservatiivina, niin ei se väärä havainto ole.
Onko mielestäsi hyvä, että kokoomuksen sisälle mahtuvaa moninaisuutta korostetaan? Vai pitäisikö keskittyä enemmän siihen, mikä yhdistää?
– Kaikkein olennaisinta on minusta se, että olemme Kansallinen Kokoomus. Meillä on seinät leveällä ja katto korkealla. Jaamme perustavaa laatua olevat arvot demokraattisesta yhteiskunnasta ja halusta rakentaa Suomea avoimena yhteiskuntana osana kansainvälistä yhteisöä.
Etenkin tässä ajassa – jossa ”perinteistä edustuksellista demokratiaa on ryhdytty haastamaan niin sanotulla identiteettipolitiikalla” – kannattaisi Autton mielestä keskittyä kuitenkin isoihin asioihin, jotka kokoomuslaisia yhdistävät.
– Jos kiinnitämme huomiota asioihin, jotka meitä erottavat, annamme samalla puhevaltaa poliittisille kilpailijoillemme tai muuten meitä haastaville tahoille, jotka pyrkivät meitä heikentämään. Puoluevaltuuston puheenjohtajana haluaisin toimia juuri kokoavana voimana tässä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1601554611599{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”autto-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välissä. Sen 60 jäsentä sekä puheenjohtaja valitaan seuraavalle toimikaudelleen puoluekokouksessa.
Autton keskeinen pyrkimys on vahvistaa puoluevaltuuston roolia ja merkitystä. Hänen korviinsa on kantautunut osin turhautunutta viestiä siitä, miten puoluevaltuuston kokouksissa käsitellään sääntömääräisiä asioita – kuten toimintakertomuksia ja tilinpäätöksiä – muttei puhuta saati linjata tarpeeksi varsinaista politiikkaa.
– Se, että puoluevaltuustolle tehtäisiin jatkossa selvästi nykyistä enemmän poliittisia aloitteita ajankohtaisista asioista, olisi minusta hyvä suunta. Kaikkea ei tarvitsisi ladata puoluekokouksiin, joissa voitaisiin taas keskittyä enemmän puolueen pitkän aikavälin suuntalinjoihin.
Heikki Autto uskoo, että puoluevaltuuston vaikutusvallan kasvattaminen motivoisi myös kokoomuksen kenttäväkeä, joka kokisi näin saavansa nykyistä paremmin äänensä kuuluviin puolueen linjoja ja kannanottoja määriteltäessä.
– Se, että saamme puoluevaltuutetut eri puolilta Suomea nykyistä paremmin mukaan todelliseen vaikuttamistyöhön, on iso asia suunnatessamme kuntavaalikentille ja tähyillessämme jo kohti seuraavia eduskuntavaaleja.
Heikki Autto muistuttaa mielellään, että kokoomus on oikeasti ”koko Suomen puolue” toisin kuin vaikkapa keskusta, jolla ei ole eduskunnassa kansanedustajia kaikista vaalipiireistä.
Jutun alussa viitattiinkin jo lyhyesti Esko Ahoon sekä sivuttiin tuonnempana keskustan valta-asemaa Lapissa. Pureudutaan nyt puolueiden välisiin tilanteisiin ja eroihin syvemmin.
Miten houkuttelisit äänestäjää valitsemaan Lapissa keskustan sijaan kokoomuksen?
– No tällä hetkellä aika monet keskustalaiset lähettävät itsekin sellaista viestiä, etteivät tunne tätä ”puna-kepua” omakseen, toteaa Autto viitaten keskustan asemaan SDP-vetoisessa hallituksessa, jonka talous- ja työllisyyspolitiikka on ajelehtimassa vahvasti vasemmalle.
Kokoomuksen vahvuus on talous- ja työllisyyspolitiikassa, mikä on Autton mukaan myös parasta aluepolitiikkaa, kun kilpailukyvyn kautta saadaan näin investointeja, työtä ja toimeentuloa ympäri maata. Paljon onkin kiinni siitä, miten tämä osataan kertoa oikealla tavalla ihmisille.
Monet kokoomuslaiset vierastavat keskustan perinteistä aluepolitiikkaa, jossa virastoja ja laitoksia on ainakin taannoin pyritty vahvasti hajasijoittamaan eri puolille maata ja ihmisiä ”pakotettu” muuttamaan sitten perässä.
Miten näet tämän?
– Pelikenttähän on tässä muuttunut aivan totaalisesti, toteaa Autto viitaten koronavirusepidemian johdosta syntyneeseen etätyöbuumiin.
Autton mielestä tämä avaa jatkossa isoja mahdollisuuksia kokoomuksen markkinaehtoiselle aluepolitiikalle.
– Jos ihmiset haluavat ja pystyvät viettämään jatkossa nykyistä isomman osan vuodesta vapaa-ajan asunnollaan tehden etätöitä, sehän tuo samalla myös valtavasti ostovoimaa alueille.
Koronakriisin myötä muuttoliike kaupungeista poispäin onkin kasvanut, mikä näkyy nyt myös tilastoissa. Heikki Autto viihtyy Rovaniemellä eikä kaipaa ison kaupungin sykettä.
– Niin, en halua tietenkään tuputtaa kellekään mitään, mutta onhan se hienoa, kun vaikkapa tänään aamulla meidän rivitalon pihalta pystyin suoraan avaamaan päiväkodin portin ja viemään lapset sinne. Autolle ei tarvitse etsiä parkkipaikkaa eikä kauppakasseja raahata ylös hissittömässä kerrostalossa.
Autto vilkaisee Narinkkatorin toisella puolen kohoavia rakennuksia ja jatkaa:
– Ja samalla ymmärrän hyvin, jos joku haluaa nauttia toistasataa vuotta vanhan kivitalon tunnelmasta. Lapissa ei ole yhtään niin vanhaa kivitaloa, mutta Suomi on tältäkin osin iso ja hieno maa ja on oikein, että suomalaiset saavat löytää itse sen oman onnellisuutensa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1601534929791{margin-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text]
Mikä ihmeen Autto?
Kansanedustaja Heikki Autton sukunimi saattaa herättää kummastusta ja moni taivuttaa sitä myös väärin. Mitä sana ”autto” oikein tarkoittaa ja mistä se tulee?
Kotimaisten kielten keskuksesta kerrotaan, että sana ”autto” esiintyy Pohjois-Suomen murteissa. Se on todennäköisesti lainaa pohjoissaamen kielestä, jossa on kosteaa lehtoa merkitsevä sana ávžu.
Murteissa esiintyvä ”autto” tarkoittaa alavaa, kosteaa notkelmaa tai korpimaata sekä joen tai puron varrella olevaa alankomaata.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]