Koronaviruspandemia on Neuvostoliiton entisen presidentin Mihail Gorbatšovin mukaan paljastanut maailman haurauden ja sen, kuinka helposti globaali järjestelmä voi ajautua kaaokseen.
– Covid-19-pandemia saattaa kaikki valtiot yhteisen uhan eteen, eikä mikään maa voi selvitä siitä yksin, 89-vuotias rauhannobelisti kirjoittaa amerikkalaislehti Timessa.
Välittömänä haasteena on hänen mukaansa viruksen muodostaman uhan torjuminen, mutta samaan aikaan on jo valmistauduttava elämään pandemian jälkeen.
– Moni sanoo nyt, että maailma ei enää koskaan palaa ennalleen. Mutta millainen se tulee olemaan? Se riippuu siitä, mitä olemme oppineet, hän toteaa.
Gorbatšov palaa kirjoituksessaan 1980-luvulle, jolloin suurvaltojen keskeinen huomio kohdistui ydinasevarustelun luomiin uhkiin. Ratkaiseva käänne tapahtui hänen mukaansa silloin, kun ydinaseet ymmärrettiin yhteiseksi viholliseksi, uhaksi koko ihmiskunnalle.
– Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtajat julistivat, että ydinsotaa ei voi voittaa eikä sellaista saa koskaan käydä. Sitten tuli Reykjavik ja ensimmäiset sopimukset ydinaseiden eliminoimiseksi. Vaikka 85 prosenttia silloisista arsenaaleista on tähän mennessä tuhottu, uhka on edelleen jäljellä, hän sanoo.
Reykjavikilla Gorbatšov viittaa huipputapaamiseensa USA:n presidentin Ronald Reaganin kanssa Islannissa lokakuussa 1986.
Uudenlaiseen turvallisuusajatteluun
Ydinaseitakin akuutimpia kansainvälisiä haasteita ovat Mihail Gorbatšovin mielestä nykyisin köyhyys ja epätasa-arvo, ympäristön tuhoutuminen, luonnonvarojen ehtyminen ja siirtolaiskriisi. Koronaviruspandemiaa hän pitää muistutuksensa siitä, että globaalissa, keskinäisriippuvaisessa maailmassa tautiepidemiat voivat levitä ennenkokemattomalla vauhdilla.
– Vastaus tähän uuteen haasteeseen ei voi olla puhtaasti kansallinen. Vaikka kansallisille hallituksille lankeaa nyt vaikeita valintoja, päätöksentekoon on kyettävä koko kansainvälisen yhteisön tasolla, Gorbatšov sanoo.
– Emme ole toistaiseksi onnistuneet kehittämään ja toteuttamaan koko ihmiskunnan yhteisiä strategioita ja päämääriä. Eteneminen kohti YK:n vuonna 2000 hyväksymiä vuosituhattavoitteita on ollut äärimmäisen epätasaista. Tänään näemme, että pandemia ja sen seuraukset iskevät erityisen lujaa köyhiin, mikä vain kärjistää epätasa-arvoisuuden ongelmaa, hän toteaa.
Tässä tilanteessa kansainvälisen yhteisön olisi Gorbatšovin mukaan kiireesti päivitettävä koko turvallisuuden käsite.
– Kylmän sodan päätyttyäkin sitä on lähestytty pääasiassa sotilaallisin termein. Olemme viime vuosina kuulleet vain aseista, ohjuksista ja ilmaiskuista.
– Tänä vuonna maailma on jälleen ollut mahdollisen suurvaltaselkkauksen partaalla Iranin, Irakin ja Syyrian vakavissa vihollisuuksissa. Vaikka osapuolet ovat lopulta perääntyneet, kyse on ollut vaarallisesta ja holtittomasta uhittelusta, hän varoittaa.
”Sodat eivät ole ratkaisu”
Tähän mennessä pitäisi Gorbatšovin mukaan olla selvää, että sodat ja asevarustelu eivät voi tuoda ratkaisua nykyajan globaaleihin ongelmiin. Sota viestii hänen mukaansa tappiosta, politiikan epäonnistumisesta.
– Päämääräksi olisi sen sijaan asetettava inhimillinen turvallisuus: ruoan, veden ja puhtaan ympäristön tarjoaminen, ihmisten terveydestä huolehtiminen. Sen saavuttamiseksi meidän on laadittava strategioita, tehtävä valmisteluja, suunniteltava ja luotava reservejä. Kaikki ponnistukset menevät kuitenkin hukkaan, jos hallitukset haaskaavat edelleen rahaa kiihdyttääkseen asevarustelua, Gorbatšov sanoo.
Kansainväliset suhteet ja koko poliittinen ajattelu olisi hänen mukaansa demilitarisoitava. Sitä varten olisi hänen mielestään järjestettävä ylimääräinen YK:n yleiskokous heti, kun koronapandemian laantuminen sen suinkin mahdollistaa.
– Kyse ei olisi mistään vähemmästä kuin koko kansainvälisen asialistan uudelleenarvioinnista. Vetoan erityisesti sotilasmenoihin kohdistuvan 10–15 prosentin leikkauksen puolesta. Se on vähintä, mitä nyt olisi tehtävä askeleena kohti uutta tietoisuutta, uutta sivilisaatiota, Gorbatšov hahmottelee.