Venäjä säteilee nyt alamäkeä, ja silloin on hyvä muistaa presidentti Sauli Niinistön sanat siitä, että ”kasakka ottaa sen, minkä irti saa”. Näin kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Ilta-Sanomien kolumnissaan. Hän huomauttaa etenkin pienten valtioiden joutuvan sotien ja kriisien yhteydessä paineen alle.
– Keskeistä olisi aina pyrkiä tuottamaan poliittista immuniteettia tämänkaltaisissa tilanteissa. Lähellä Venäjää, epävakauden syöveriä, politiikka pyrkii heikoissa ja myös vahvoissa demokratioissa tuottamaan jakolinjoja, Aaltola kirjoittaa.
Aaltola on huolissaan yhä raadollisemmasta keskusteluilmapiiristä, jota sosiaalisen median algoritmit omalta osaltaan ruokkivat.
– Suomen ankkuroituna pitäminen on nyt keskeistä, koska ulkoiset tekijät vaativat, että kunnioitamme Suomen demokratian terveitä hyveitä, kuten tasa-arvoa, lähimmäisen kunnioitusta, reiluutta ja ymmärrystä. Me olemme vakaa demokratia kaikkien mittareiden mukaan.
– Mutta ehkäpä juuri siksi olemme sokeita sille, miten helposti epävakaus saattaa mielet myrkyttää. Koemme voivamme kiihdyttää julkista keskustelua, koska me olemme suomalaisia, eikä meillä ole hätää, Aaltola kuvailee.
Suomi ei saa joutua Venäjän tilanteeseen, jossa sisäiset viholliset koetaan suurempana uhkana kuin ulkoiset tekijät, UPI-johtaja varoittaa. Samalla Venäjä vaikuttaa myös suoraan trollien ja verkostojensa kautta, yrittäen aiheuttaa eripuraisuutta keskusteluilmapiirissä.
– Venäjä tukee Suomessa häpeämättömien riuhtomista. Se nauttii siitä. Se saa propaganda-aseitaan. Emmehän anna Venäjän alamäessään kiskoa meitä mukaan?
Venäjän vaikutus on Suomessa myös epäsuoraa, Aaltola pohtii.
– Toisaalta Venäjä vaikuttaa myös sen kautta, mitä se Suomessa edustaa. Moni laittoi paljon likoon hyvien Venäjä-suhteiden eteen kansalaisjärjestöistä, yrityksiin sekä puolueisiin. Se oli sijoitus, jonka menettäminen saattaa nyt hermostuttaa. Se liittyy suoraan omaan asemaan uudessa poliittisessa ja mentaalisessa hierarkiassa.
Myös alamäessä olevalta Venäjältä on jatkossakin odotettavissa ”epäkeskoja liikesarjoja”, Aaltola toteaa. Tämäkin hankala skenaario on naapurimaille kuitenkin parempi kun vahva ja voitokas Venäjä, hän kirjoittaa.
– Moni asia on murroksessa myös Suomessa sekä ulkoisesti ja sisäisesti. Suomen ankkuroituna pitäminen vaatii hiljaisen enemmistön tuottamaa liima-ainesta, katseen pitämistä pallossa. Olemme monenlaisten toisiinsa nivoutuvien kriisien ajassa. Sille ei mahdeta mitään. Maltilla eteenpäin ja pysymme maailmanluokkaisena Suomena, joka on immuuni Venäjän rappiolle.