Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola toteaa Naton turvatakuiden astuvan Suomelle voimaan ydinasesateenvarjoineen.
– Esimerkiksi Yhdysvallat on vakuuttanut suojelevansa jokaista tuumaa Nato-aluetta. Päävastuu oman puolustuksen ylläpitämisestä säilyy Suomella, mutta kansallista pelotetta tukee nyt kollektiivinen puolustus, Mika Aaltola kirjoittaa Twitterissä.
Hänen mukaansa tasavallan presidentti Sauli Niinistön strategia asian suhteen on toiminut. Moni oli epäillyt, ettei kukaan antaisi vakuutusta tulipalon jo alettua eli eurooppalaisen sodan olosuhteissa, tai ettei Suomi sitä uskaltaisi hakea.
– Optio toimi. Tähän vaikutti se, että Suomi on geostrategisesti tärkeällä paikalla, sillä on ystäviä, joiden intressissä on olla läsnä täällä. Suomi on myös itsestään huolta pitävä ja eheä. Emme taakka, vaan lisäarvoa Natolle tuova, Mika Aaltola sanoo.
– Kuolasta, Pietarin porteille, Suomenlahden kapeikkoon ja sieltä Ahvenanmaalle ja etäläisemmälle Itämerelle olemme enemmän turvassa. Nato-rajan tuplaantuminen hajottaa myös Venäjän resursseja. Tilanteen vakautuminen tukee ponnisteluita muiden alueiden vakauttamiseksi, Aaltola jatkaa.
Suomalaisten halu olla kuulumatta Venäjän etupiiriin oli keskeisin sytyke Natoon hakeutumiselle, tutkija huomauttaa.
– Venäjä ei tiedä omia rajojaan ja ei pysy pilttuussa. Oli tullut hetki rajat sille selkeästi kertoa. Ukrainan onnistunut torjuntataistelu auttoi meitä muistamaan roolimme.
– Ajat ovat synkät. Mutta Nato-Suomi on toivon merkki. Asiaa on syytä juhlistaa. Suomen tasavaltojen historiaa määrittää paljolti geopoliittiset muutokset. Nyt sellainen on käynnissä ja me olemme sotilaallisesti liittoutuneet, Mika Aaltola toteaa.
6. Ajat ovat synkät. Mutta NATO-Suomi on toivon merkki. Asiaa on syytä juhlistaa. Suomen tasavaltojen historiaa määrittää paljolti geopoliittiset muutokset. Nyt sellainen on käynnissä ja me olemme sotilaallisesti liittoutuneet.
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) April 4, 2023