Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus on pitkään nähty Suomessa osana vakauspolitiikkaa.
Suomi on pyrkinyt edistämään vakautta pysymällä puolustusliittojen ulkopuolella ja pitämällä yllä suhteita Venäjään. Samalla Suomi on panostanut vahvaan itsenäiseen puolustukseen.
Aaltolan mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on horjuttanut koko Euroopan vakautta.
– Mikä nyt hämmentää juontuu vakauden laajemmasta järkkymisestä. Samalla Venäjä-suhde on romahtanut. Paljon sitä, minkä varaan vakauspolitiikka on rakennettu on menetetty. Nyt on aika miettiä perusteita uusiksi. Miten Suomen asema ja rooli tulisi ymmärtää, Aaltola kysyy Twitterissä.
Mika Aaltolan mukaan Suomen sotilaallinen liittoutuminen ei voi kestävällä korvata vakauden politiikkaa, mutta jatkuvasti muuttuvat olosuhteet voivat vaatia myös nopeita ratkaisuja.
– Tilanne elää samalla, laajalla rintamalla kokoajan. On vaikea punnita ratkaisujen kestävyyttä liikkuvassa tilanteessa. Mutta myös dynaamisesti muuttuvat olosuhteet voivat silti vaatia ratkaisuja.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan mukaan ”avain kaikkeen” on nyt itsenäisen puolustuksen tukeminen.
– Joka tapauksessa Suomen on kyettävä varautumaan myös pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen. Ukraina osoittaa, että yksi keskeinen elementti on takeet sotilaallisesta huoltovarmuudesta.
Aaltolan mukaan Nato-keskustelua on käytävä faktaperustaisesti ja erilaisia vaihtoehtoja punniten.
– Kaiken ytimessä on Suomen kansallinen turvallisuus. YYA-ajan vakausperintö ei muodosta tukevaa jatkumoa, koska Venäjä on itse sen jo toimillaan tuhonnut.
1. Ymmärrän NATO-kannatuksen lisääntymisen. Suomessa ylläpidetty ajatusta,jonka mukaan Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus liittyy vakauspolitiikkaan. Suomen haluun olla kärjistämättä tilannetta omalta osaltaan, halulla pitää kurissa sotilaallisia jännitteitä lähialueillaan.
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) March 1, 2022