Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen arvostelee Helsingin Sanomien lauantaivieras-haastattelussa koronakriisin hoidon johtamista.
Koronakriisin johtaminen on pandemian alusta keskittynyt pitkälti sosiaali- ja terveysministeriölle (STM). Salmisen mukaan käytäntö on epäreilu, sillä pandemiasta muodostui nopeasti terveyden lisäksi muitakin elämänalueita koskeva kriisi.
– Hyvin äkkiähän tästä tuli kokonaisvaltainen kriisi. Ei tämä ole pelkkä terveyskriisi enää alkuvaiheen jälkeen ollut, Salminen kertoo.
Eritoten Salminen korostaa sitä, ettei erilaisten koronatoimenpiteiden vaikutuksia muuhun kuin pandemian hoitoon ole arvioitu riittävän hyvin. Rajoituksia ja suosituksia on asetettu ilman, että niiden kansanterveydellisiä vaikutuksia on arvioitu riittävän laaja-alaisesti.
– Minua suoraan sanoen sapettaa se, että emme ole pystyneet huolehtimaan paremmin nuorten asioista. Ei ole oikeasti kunnolla arvioitu, minkälaiset haitat on siitä, että opiskelijat ovat kiinni etäopinnoissa vuosikaupalla, Salminen sanoo.
– Mitä se esimerkiksi tarkoittaa tulevaisuuden kannalta, että meillä on yliopistot kiinni kaksi vuotta? Mikä on se lasku, mikä siitä tulee? Ei sellaista arviota ole oikein tehty. Pitäisi tehdä.
Erilaisten rajoitusten haittavaikutuksia olisi Salmisen mukaan pitänyt pystyä arvioida etukäteen. Arvion jälkeen olisi tullut punnita, ovatko ne mahdollisten haittojen arvioisia.
– Kun meiltä (THL:ltä) vaaditaan, että pitäisi ennustaa, mikä on epidemian tilanne ensi kuussa, niin pitäisi voida myös vaatia arviota siitä, mikä on opiskelijoiden mielenterveyden tilanne vuoden päästä ja ottaa se huomioon rajoituksia asettaessa, Salminen sanoo.