Miksei Venäjän talous romahtanut?

Talouspakotteiden vaikutus on jäänyt odotettua heikommaksi lyhyellä aikavälillä.
Luistelijoita Moskovassa joulukuussa. / LEHTIKUVA / AFP / YURI KADOBNOV
Luistelijoita Moskovassa joulukuussa. / LEHTIKUVA / AFP / YURI KADOBNOV

Venäjän talouden on todettu selvinneen kansainvälisistä pakotteista odotettua paremmin. Sodan alkuvaiheessa maan bruttokansantuotteen ennustettiin romahtavan 8–10 prosenttia kuluvan vuoden aikana, mutta lasku on jäänyt 3–4 prosenttiin.

Lasku on silti merkittävä, sillä ennen helmikuussa alkanutta sotaa talouden kasvutahdiksi arvioitiin kolme prosenttia. Carnegie-ajatuspajan analyytikko Alexandra Prokopenkon mukaan Venäjän taantuma on ohi aikaisintaan vuonna 2024, jos ulkoiset tekijät eivät heikkene merkittävästi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Venäjää odottaa jälleen uusi menetetty vuosikymmen, jossa stagnaation vuosikymmentä seuraa talouden kutistumisen vuosikymmen, Prokopenko toteaa.

Ukrainan sodan aiheuttama shokki pystyttiin pitämään hallinnassa erityisesti Venäjän keskuspankin toimien ansiosta. Tilanteeseen oli varauduttu kerryttämällä valuuttareservejä ja pitämällä julkiset menot kurissa.

Valtionyhtiöt ja suuret pankit olivat lisäksi toteuttaneet stressitestejä. Niissä simuloitiin tilanteita, joissa Venäjä irrotettaisiin Swift-maksujärjestelmästä ja joissa pääsy tiettyihin teknologiatuotteihin estettäisiin. Valuuttareservien laaja jäädyttäminen vaikuttaa silti tulleen Kremlille yllätyksenä, Alexandra Prokopenko pohtii.

– Näiden valmisteluiden vuoksi pakotteiden teho osoittautui ennakoitua heikommaksi lyhyellä tähtäimellä, mutta niiden vaikutus on samalla pitkittynyt. Öljy- ja kaasutulojen täydentämä budjetti on alkanut kutistua, analyytikko sanoo.

Tilanne on ollut haastava esimerkiksi Venäjän autoteollisuudessa, jonka tuotanto on lähes puolittunut kuluneen vuoden aikana. Taantuman ennakoidaan jatkuvan, sillä Venäjän teollisuus on äärimmäisen riippuvainen ulkomaisen korkeateknologian tuonnista. Suurin osa näistä tuotteista hankittiin ennen sotaa länsimaista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Liike-elämän investoinnit ovat hyytyneet lähes täysin sodan seurauksena. Syksyn liikekannallepano vei työvoimaa pois talousjärjestelmästä ja leikkasi bruttokansantuotetta noin 0,5 prosentilla.

Venäjältä on lisäksi paennut ainakin puoli miljoonaa ihmistä, joista monet olivat korkeakoulutettuja nuoria. Alexandra Prokopenkon mukaan aivovuoto tulee lisäämään painetta työmarkkinoille, jolloin palkat nousevat tuottavuutta nopeammin ja kiihdyttävät inflaatiota.

Mainos