Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman kirjoittaa Facebookissa elintasosairauksista. Niiksi kutsutaan terveysvitsauksia, jotka ovat yleistyneet kohonneen aineellisen hyvinvoinnin yhteiskunnissa.
– Vaikka jonkin asian sairaudeksi nimittämiseen onkin syytä suhtautua pidättyvästi, voitaisiin mielestäni hyvin puhua myös älyllisistä elintasosairauksista. Syntymekanismiltaan ilmiöt muistuttavat nimittäin toisiaan. Älyllisissä ”elintasosairauksissa” aineellisen hyvinvoinnin kasvu on vieraannuttanut ihmistä niin kauas aiemmille sukupolville täysin ilmeisistä seuraussuhteista, että todellisuuskäsitys on niiden osalta alkanut vinoutua, Wille Rydman toteaa.
Hänen mukaansa esimerkkejä tällaisesta voisi luetella vaikka kuinka:
– Miksi emme ajaisi alas energialaitoksiamme, kun taloissamme on jo lämmitys ja sähköä tulee töpselistä? Mihin enää tarvitaan armeijaa ja aseita, kun maallamme on jo itsenäisyys eikä vieras valta enää uhkaa sitä ottaa pois? Ja miksi oikeastaan enää edes tekisimme töitä, kun meillä on jo verovaroin meistä huolehtiva hyvinvointivaltio?, hän ironisoi.
Rydmanin mielestä ällistyttävän voimakkaaksi kasvanut rokotevastaisuus lukeutuu näihin samoihin älyllisiin elintasosairauksiin. Siinä voidaan argumentoida, että ”miksi ottaisimme rokotteita, kun tämän päivän kulkutaudit ovat niin kesyjä suhteessa entismaailman vastaaviin”.
– Toki näiden älyllisten elintasosairauksien edustajat osaavat usein esittää asiansa sofistikoidummin eikä näin ilmeisen karikatyyrisen epä-älyllisesti. Silti taustalla on perimmiltään käytännössä aina hämärtynyt käsitys siitä, että hylättäväksi esitetty asia on nimenomaisesti mahdollistanut sen hyvän, josta nyt nautimme, Rydman kuvailee.
– Voi olla, etteivät sähkö ja lämmitys heti lakkaa, vaikka ilmastokunniaa himoavat poliitikot voimalaitoksia toisensa perään ajaisivatkin alas. Voi olla, etteivät vieraan vallan tankit heti vyöry rajan yli, vaikka puolustus jätettäisiinkin hunningolle. Voi olla, ettei hyvinvointivaltio heti kaadu, vaikka sen rahoittajajoukko hiljalleen supistuisikin. Voi myös olla, ettei välitön terveyskatastrofi ole käsillä, vaikka osa väestöstä jäisikin rokottamatta.
Talokaan ei kansanedustajan mukaan välttämättä heti romahda, vaikka jokin sen tukirakenteista irrotettaisiin.
Mutta mitä useampi niistä irrotetaan, sitä todennäköisemmäksi romahdus käy.
– Rokotteilla on nujerrettu valtava määrä sellaisia tauteja, jotka entismuinaisina aikoina olivat tuiki tavallisia ja jotka veivät ihmisiä jatkuvasti ennenaikaiseen hautaan. Nykyinen lääketiede ja rokotteet ovat vieläpä mittavasti kehittyneempiä ja turvallisempia kuin ne edeltäjänsä, joiden avulla aiemmat vitsaukset liki hävitettiin maailmasta, Wille Rydman toteaa.
Tartuntataudeissa ei ole hänen mukaansa kyse pelkästään henkilökohtaisesta valinnasta.
– Jos jokin osa väestöstä jättää itsensä alttiimmaksi taudille ja tartuttaa sitä siten tehokkaammin myös eteenpäin, samalla kasvaa todennäköisyys uusien ja rokotteiden tarjoaman suojan ohittavien taudinaiheuttajamutaatioiden synnylle. Vaikka et välittäisi omasta terveydestäsi, niin välitä läheisistäsi. Ottakaa ne rokotteet. Itse olen elämäni mittaan ottanut kaikki ikinä tarjotut ja asiantuntijoiden suosittelemat rokotteet ja tulen näin tekemään vastaisuudessakin.