Ilmastoahdistuksesta välittyy julkisuudessa usein stereotyyppinen kuva. Sen mukaan ilmastosta ahdistuneet ovat niitä viherhippejä, jotka kulkevat kestokassit mukanaan ja saarnaavat muille omaa paremmuuttaan.
Psykiatrian professori emeritus Johannes Lehtonen tyrmää käsityksen. Hänen mukaansa ilmastoahdistus koskettaa tavalla tai toisella jokaista, koska ilmastonmuutos uhkakuvineen iskee ihmisen perusturvallisuuden aivan ytimeen.
Ilmastonmuutoksen kieltäminen tai vähättely on yleinen tapa reagoida ahdistukseen:
– Ihmisen psyykkinen rakennehan on sellainen, että hän panee niin sanotusti luukut kiinni, jos ahdistus on liian iso eikä hän kykene sitä käsittelemään. Silloin hän suojautuu, Lehtonen sanoo.
Suojautuminen tarkoittaa sitä, että uhkaava asia torjutaan tai etäännytetään. Ei koske minua! Suomen osuushan on promillen luokkaa – toimikoot saastuttajamaat ensin! Näennäisesti rationaalisten argumenttien taustalta voi siis todellisuudessa löytyä ahdistusta:
– Kyseessä on osittain järkiperäinen tuki sille, että haluaa torjua tämän ongelman, koska tottahan sekin on, että Suomen osuus päästöistä on pieni, sanoo Lehtonen.
Ilmastoahdistus selittää Lehtosen mukaan myös sitä, miksi ilmastonmuutos herättää ihmisissä niin paljon tunteita. Tämä näkyy etenkin sosiaalisessa mediassa, jossa mielipiteet kärjistyvät.
Ihmiset eivät mahdu ”yhteen muottiin”
Kun katastrofipainotteinen uutisointi lisääntyy, ihmiset pelästyvät, heistä tulee ”ilmastouskovaisia” ja he ryhtyvät toimiin. Näin moni olettaa. Dramaattiset kuviot ja kuluttajille suunnatut ”näin vaikutat” -toimenpidelistat voivat saada ihmiset päinvastoin takajaloilleen.
Jos kansalaiset halutaan mukaan ilmastotalkoisiin, päättäjien ja vaikuttajien kannattaisikin siis kiinnostua psykologiasta:
– Jos näistä asioista kyetään puhumaan sellaisella tavalla, että se ei lisää ihmisten ahdistusta, niin silloin ihmisten mielenkiinto, halu kuunnella ja etsiä omia suhtautumistapoja – se lisääntyy, uskoo Lehtonen.
– Se, että ihmiset pantaisiin yhteen muottiin sen osalta, miten tässä pitäisi käyttäytyä – ei tunnu minusta oikealta.
Nykypäivässä julkaistu juttu ilmastonmuutoksen psykologiasta on luettavissa kokonaisuudessaan Verkkouutisten Plus -sivustolta ilmaiseksi kirjautumalla. Jutussa on haastateltu myös muun muassa kulutustutkija Henri Weijoa, joka avaa ilmastotekojen brändäämiseen liittyviä ongelmia.