Iltalehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ISIS:n julkaisema tarina järjestöön liittyneestä suomalaisesta naisesta on mitä todennäköisimmin aito.
ISIS:n Dabiq-propagandalehdessä julkaistiin kesällä suomalaisnaisen kirjoittamaksi väitetty artikkeli. Hän kertoo siinä kääntymisestään islamiin avioeronsa jälkeen, toisen miehensä terrorismipidätyksestä Suomessa sekä hänen vapautumistaan seuranneesta matkasta ISIS:n riveihin Lähi-itään.
Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston terrorismitutkija Leena Malkki uskoo, että tekstin taustalla on aito henkilö. Hänestä tarinaa on vaikea väärentää. Sen perusteella kirjoittaja tuntee suomalaista yhteiskuntaa ja kuvaa myös suomalaista kristillisyyttä uskottavasti.
Nainen kertoo kirjoituksessaan esimerkiksi poikansa marttyyrikuolemasta. Hän kuvaa sitä paremmaksi kohtaloksi ”kuin uskottomien maassa kasvaminen”.
– On kuitenkin pidettävä kirkkaana mielessä, missä se on julkaistu. Kristinuskoa vastaan suunnatussa lehdessä, eli tässä on syy, miksi kyseisen henkilön tarina on siihen otettu, Leena Malkki toteaa.
Hän arvioi, että naisen Suomesta lähtemisen syy voi olla muu kuin uskonnollinen.
Malkki pitää mahdollisena, että ISIS-alueelle on matkattu muutoin tukalan elämäntilanteen vuoksi. Malkin mukaan radikalisoituminen vahvistuu usein vasta paikan päällä.
Suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva toteaa Iltalehdelle, että hieman yli viidennes viranomaisten tiedossa olevista Syyrian-Irakin konfliktiin Suomesta matkustaneista on naisia.
– Meillä ei siten ole syytä epäillä kertomuksen todenperäisyyttä. Toisaalta on muistettava, että jihadistiryhmien piirissä harrastetaan myös enemmän tai vähemmän järjestäytynyttä ”kynäjihadismia”, jolle tyypillistä on myös ”haamukirjoittajan” käyttö ryhmälle kerrotun tarinan lopullisena kirjoittajana. Tällöin kirjoitukseen useimmiten tulee myös jihadistiryhmän omia painotuksia, Portaankorva toteaa.
Myös jihadismitutkija Atte Kaleva uskoo kirjoituksen aitouteen. Kirjoittajan kertomus aviomiehen pidätyksestä terrorismiepäilyksien vuoksi vaikuttaa hänestä kuitenkin päälle liimatulta.
– Mutta se varmasti vetoaa kohdeyleisöönsä, joka mielellään samaistuu muslimisisarten ja -veljien eri maissa kokemaan kuviteltuun tai todelliseen sortoon ja suoranaiseen vainoon, Kaleva arvioi.
Hänen mukaansa tällaisella jutulla tavoitellaan ensisijaisesti kantasuomalaisten muslimikäännynnäisten sekä uskonsa uudelleen löytäneiden muslimien huomiota.