”Ihmisten asenteissa on myös tapahtumassa muutos. Yhä harvemmat ovat jättämässä perintöä seuraavalle sukupolvelle”, Finanssialan Keskusliitto FK:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Ulla-Maija Rajakangas kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa ihmiset käyttävät rahansa nyt omaan hyvinvointiinsa ja varautuvat vanhuuden hoiva- ja hoitotarpeeseen.
”Tämä onkin viisasta. Miksi yli kahdeksankymppinen jättäisi omaisuuttaan kuusikymppisille, hyvin toimeentuleville lapsilleen? Ei minkään takia”, Rajakangas sanoo.
Suomalaisten elintaso on Rajakankaan mukaan lähes kymmenkertainen vuoteen 1950 verrattuna. Yksityistä varallisuutta on noin 500 miljardia. Merkittävä osa siitä on sidottu tavallisten ihmisten asuntoihin ja metsäomaisuuteen.
”Kaikkein varakkaimpia ovat 65–75-vuotiaat. Useille keskituloisille eläkeläisille on kertynyt varallisuutta velattoman oman kodin lisäksi kesämökin ja metsäpalstan muodossa”, Ulla-Maija Rajakangas sanoo.
Hänen mukaansa satsauksen vanhojen päivien hyvinvointiin tulisi tapahtua vapaaehtoisesti ja joustavasti.
”Perinnön jättämisen sijaan esimerkiksi kertamaksuisella eläkevakuutuksella voisi purkaa säästöjä (vapaa-ajan asunto, metsäomaisuus) ja siten täydentää eläketuloa. Näitä tuotteita ei kuitenkaan ole markkinoilla, koska niiden verotus on rankaiseva (verotetaan sekä pääomaa että tuottoa)”, Rajakangas toteaa.