Juuri nyt on Emilia Kullaksen mukaan oikea aika tehdä työllisyyttä parantavia uudistuksia.
– Syvimmän kuopan jälkeen alkaa toipuminen – jos alkaa. Pahimmillaan käy kuten finanssikriisin jälkeen. Tulee taas yksi talouden menetetty vuosikymmen, jolloin työllisyys ei kohoa ja jäämme entisestään muiden pohjoismaiden elintasosta jälkeen, Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan johtaja Kullas kirjoittaa Iltalehden kolumnissaan.
Hänen mukaansa keinoina voi käyttää ”keppiä ja porkkanaa”.
– Tutkitusti keppi tehoaa paremmin, mutta pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus tuntuu olevan erityisen haluton tarttumaan toimiin, joilla tulisi tulosta.
Kullas kysyykin kirjoituksessaan ironisesti, miksi aina tuntuu olevan väärä aika auttaa työtöntä pääsemään kiinni työn syrjään.
Paras keino tukea työllisyyttä on hänen mukaansa tukea yrittäjien kykyä työllistää.
– Työpaikat luo yrittäjä, joka uskaltaa ottaa riskin liiketoiminnan kasvusta ja palkata uuden ihmisen.
Kullas muistuttaa ”ikävistä” asioista. Suomen työllisyysaste on ensinnäkin Pohjoismaiden heikoin. Muualla tulonsiirtojen maksamiseen osallistuu siis suurempi osa väestöstä kuin meillä. Hän huomauttaa myös, ettei työttömyys laskenut Suomessa edes viime vuoden lopussa, vaikka avoimia työpaikkoja oli silloin tarjolla ennätyksellisen paljon.
Nyt pelkona on Emilia Kullaksen mukaan, että koronakriisin aikana nähdyt lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi ja työttömyys kasvaa entisestään. Myöskään kohtaanto-ongelma ei ole poistunut mihinkään. Työttömiä on siis avoimista työpaikoista huolimatta.
Hän kertoo esimerkin tilanteesta.
– Kun korona poisti kaupoista asiakkaat, työntekijöistä moni joutui lomautetuksi. Kesällä tautitilanne parani ja asiakkaat palasivat tutkimaan kauppojen valikoimia. Iso alan yritys kysyi parilta sadalta työntekijältään, kuinka moni olisi halukas palaamaan töihin kesken lomautuksen. Kymmenen tuli, Emilia Kullas kertoo.
– Tätä on Suomi syksyllä 2020: työttömyyden uhatessa turvaverkko toimii tehokkaasti kuin tahmea kärpäspaperi. Miksi lähteä aamulla töihin, jos tulotaso pysyy lähes ennallaan tukien varassa?, Kullas jatkaa.
Hänen mukaansa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus olisi tärkeä keino, jolla työttömiä työnhakijoita voitaisiin puskea kohti uutta työtä. Työttömät ansaitsisivat hänestä myös parempaa henkilökohtaista palvelua.