Monet ovat pohtineet lomalta palatessaan, miksi menomatkat tuntuvat usein huomattavasti lyhyemmiltä. Sama lentomatka välipysähdyksineen ja ruokailuineen voi tuntua puuduttavalta. Matkalle lähtö oli energisempi ja tuntui kuluvan silmänräpäyksessä.
Asiantuntijoiden mukaan lähtöön liittyy usein odotus jostakin uudesta ja jännittävästä. Itse matkasta tulee näin osa kokemusta. Saksalaiset ovat keksineet ilmiölle termin Urlaubsdepression, jolla tarkoitetaan loman jälkeistä masennusta.
Neuropsykologi Sanam Hafeez vertaa Washington Post -lehdessä kokemusta päivittäiseen työmatkaan. Aamulla edessä on paljon tehtävää, mutta työpäivän jälkeen ihminen yleensä vain haluaa palata kotiin mahdollisimman pian.
Hackensackin yliopiston professori Gary Small muistelee kokemuksiaan koululaisena. Iltapäivällä kaikki tuijottivat kelloa ja odottivat koulupäivän loppua. Viimeiset minuutit tuntuivat matelevan äärimmäisen hitaasti.
– Me vain halusimme häipyä kotiin ja leikkimään. Psykologinen elementti värittää kokemusta vahvasti, Small sanoo.
Vastakkaisiakin esimerkkejä löytyy. Jos menomatkan keston arvioi väärin, voi se tuntua tuskallisen pitkältä. Tällöin paluumatka tuntuu verrattain lyhyeltä, koska ihmisellä on tarkempi käsitys kyseisen reitin pituudesta.
Professorin mukaan paluumatkoista voi tehdä miellyttävämpiä ottamalla niihin mukaan jonkin uuden elementin. Kokemus voi muuttua mukavammaksi esimerkiksi kuuntelemalla kiinnostavaa äänikirjaa tai podcastia, keskustelemalla matkakumppanien kanssa tai palamalla mahdollisuuksien mukaan eri reittiä.
– Kun et tunne reittiä ja kuljet sitä ensimmäistä kertaa, olet tavallaan siinä hetkessä mukana etkä odota tulevia tapahtumia, Small sanoo.