Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kommentoi Ylen Ykkösaamussa hoitajien työtaistelua sekä kiisteltyä potilasturvalakia.
Hoitajaliittojen jo yhdeksän kuukautta kestäneet työtaistelut ovat kärjistyneet viime viikkoina edelleen. Hoitajat osoittivat mieltä eilen eduskuntatalon edessä, jossa vastustettiin potilasturvalakia, jonka liitot ovat nimittäneet ”pakkolaiksi”.
Tällä hetkellä liitot valmistelevat joukkoirtisanomisia erikoissairaanhoitoon. Tehy ei ole kertonut tarkkaa aikataulua tai mihin osastoon irtisanomiset kohdistuisivat.
Lindénin mukaan on kaikkien tehtävänä estää kriisin syveneminen. Ministerin mukaan hallituksella on keskeinen rooli, mutta myös työmarkkinajärjestöillä, työnantajilla eli sairaanhoitopiireillä, kunnilla sekä vuodenvaihteen jälkeen hyvinvointialueilla.
– Kyllä minusta hallituksen täytyy sillä tavalla olla siinä kapteenin roolissa, koska jos tarvitaan lainsäädännöllisiä toimia, ne tulevat kuitenkin hallituksen kautta. Sitten esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoitus ja sitä kautta riittävä rahoitus ovat tietenkin hallituksella, ministeri sanoo.
Kuitenkin ministerin mukaan myös työpaikkatasolla pitäisi kiinnittää huomiota johtamiseen, työilmapiiriin ja työhyvinvointiin: näitä tulisi ratkoa paikan päällä.
Lindénin mukaan varsinaisista neuvotteluista vastaavat järjestöt sekä kuntatyönantajat. Hallituksella on mahdollisuus osoittaa lisää rahaa hoitajien palkkaratkaisun jälkeen tietyin ehdoin, mutta se ei voisi tulla etukäteen avittamaan rahalla työtaistelua.
Lindén sanoo kuluneen viikon olleen äärimmäisen hetkinen. Hän toteaa ”ymmärtävänsä aika hyvin” hoitajien suuttumusta, sillä tyytymättömyyttä palkkaratkaisuihin on ollut jo aiemmilla neuvottelukierroksilla.
– Tämä on nyt pitkään patoutunut tilanne. Meillä terveydenhuolto on yhä vaativampaa, tehdään yhä vaikeampia toimenpiteitä, on yhä enemmän vanhuksia hoidettava. Tämä on nyt synnyttänyt paineen sinne kattilaan, joka nyt on sitten purkautumassa tällä tavalla.
Terveydenhuoltoon muodostunut paikoittain laittomia hoitojonoja sekä krooninen henkilöstöpula vaivaa monia osastoja. Lindéniltä kysyttiin, onko hän peruspalveluministerinä tyytyväinen asioiden tilaan Suomessa.
– En tietenkään ole tyytyväinen siihen. Meillä on nyt niitä kriisin pesäkkeitä ja ne täytyy saada ratkaistua ja hyvin paljon ne kytkeytyvät nyt tähän koko hoitoketjuun. Päivystykset ruuhkautuvat sen takia, kun potilaita ei saada sieltä jatkohoitoon.
Ministeri kommentoi haastattelussa eduskunnan käsittelyssä olevaa potilasturvalakia. Laki voisi tulla voimaan jo myöhään maanantai-iltana, jolloin se voisi vaikuttaa myös Helsingin kaupungin kotihoidon lakkoon, jonka Tehy on ilmoittanut aloittavansa maanantaina.
Lindénin mukaan lain mahdollistavat työmääräykset olisivat kuitenkin viimeinen keino, mikäli suojelutyötä ei voida järjestää esimerkiksi ostopalvelujen kautta lakon ajaksi ja potilaiden henki ja terveys voisivat vakavasti vaarantua.
Laki antaa myös aluehallintovirastoille mahdollisuuden keskeyttää lakko tai siirtää lakkojen aloitusta viikolla yhteensä neljä kertaa.
– Se oli sen takia tärkeä pykälä, että esimerkiksi jos laki tulee voimaan maanantaina niin eihän näitä työmääräyksiä ehditä sinne Helsingin kotihoitoon antamaan vielä tiistaiksi, ministeri perustelee.
Laki voisi vaikuttaa myös hoitajien joukkoirtisanomisiin, jos ne liittyvät työtaisteluun. Irtisanoutuneita hoitajia voitaisiin velvoittaa töihin.
– Sanoisin, että täydellistä lakia ei varmaankaan ole ja tietysti tällaisenkin lain käytännön testaaminen on Suomessa kokematta.
Lindén ei näe, että käynnissä olevasta työtaistelusta jäisi pysyviä vaurioita työmotivaatioon, vaan odottaa suhteiden palautuvan pian ennalleen.
– Kyllä henki ja terveys ovat ensisijaisia. Lakko-oikeus on tärkeä asia. Kuitenkin tämmöisessä äärimmäisessä tilanteessa, jossa niiden välillä joudutaan valitsemaan, niin henki ja terveys on ensisijaisesti, ministeri toteaa.