Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) otti viikonloppuna kantaa Suomessa vellovaan syntyvyyskeskusteluun. Aikaisemmin tällä viikolla julkaistujen Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa syntyi vuoden 2022 tammi-kesäkuussa lapsia historiallisen vähän, eli 22 180. Lapsia syntyi 2 453 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Suomen demografisesta tulevaisuudesta ja huoltosuhteesta on käyty vilkasta keskustelua muun muassa vuoden 2019 eduskuntavaalien alla. Ekonomistit ovat varoittaneet väestökehityksen pahentavan työvoimapulaa entisestään.
Lindénin mukaan lapsia ei hankita siitä syystä, että veronmaksajia saataisiin Suomeen enemmän.
– Ei kukaan hanki lapsia siksi, että valtio saisi lisää veronmaksajia. Paljon enemmän motivoi se, että lapsen syntymä on suuri tapahtuma, lapset ovat ihania, heidän kasvua ja koulutustaan on mukava seurata ja tukea ja tämä kaikki kertautuu lastenlasten kohdalla, Lindén kirjoitti Twitterissä lauantaina.
Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on noussut yli 20 vuodessa merkittävästi, Lindén kirjoittaa, ja tämä on ministerin mukaan työmarkkinoiden keskeinen trendi.
– Vuonna 1995 oli 55-64 -vuotiaista suomalaisista töissä 35 % , tällä hetkellä yli 70 %. Muutos yli 65-vuotiaiden ryhmässä on suhteellisesti vielä suurempi. Nämä ovat työmarkkinoiden merkittävimpiä asioita, ja kompensoivat nuorten ikäluokkien pienentymistä, Lindén uskoo.
Ei kukaan hanki lapsia siksi, että valtio saisi lisää veronmaksajia. Paljon enemmän motivoi se, että lapsen syntymä on suuri tapahtuma, lapset ovat ihania, heidän kasvua ja koulutustaan on mukava seurata ja tukea ja tämä kaikki kertautuu lastenlasten kohdalla.♥️😊
— Aki Linden (@LindenAki) July 23, 2022
Vuonna 1995 oli 55-64 -vuotiaista suomalaisista töissä 35 % , tällä hetkellä yli 70 %. Muutos yli 65-vuotiaiden ryhmässä on suhteellisesti vielä suurempi. Nämä ovat työmarkkinoiden merkittävimpiä asioita, ja kompensoivat nuorten ikäluokkien pienentymistä.
— Aki Linden (@LindenAki) July 23, 2022