Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) sanoo olevansa valmis harkitsemaan vaaleja, joissa kunnista tai kuntayhtymistä valittaisiin edustajat viidelle sote-alueelle, mikä voisi varmistaa demokratian toteutumisen. Sen sijaan sote-alueiden verotusoikeutta hän ei kannata.
– Olen ehdottomasti enemmän avoin vaaleille kuin verotusoikeudelle, Räty sanoo Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa.
Rädyn mielestä maakuntamallin keskeisin ongelma on liian pienissä väestöpohjissa.
– Tulevaisuudessa pitäisi pystyä hillitsemään sote-palvelujen kustannuksia. Silloin joudumme hyvin tarkkaan harkitsemaan, missä vaativia hoitoja tehdään ja tässä ei saisi syntyä päällekkäisyyksiä.
Rädyn mielestä uudet tutkimustulokset voivat kyseenalaistaa pohjan, jolle sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta on yritetty rakentaa. Sote-uudistus on tähän asti nojannut kahteen keskeiseen kulmakiveen: nykyistä laajempiin hartioihin sekä palveluiden vahvaan keskinäiseen integraatioon.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä integraatiota on perusteltu sillä, että näin voitaisiin sujuvoittaa potilaan palveluketjua ja hillitä erikoissairaanhoidon kuluja.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kustannukset jakaantuvat väestössä kuitenkin hyvin epätasaisesti. Oululaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kulutusta seuranneesta tutkimuksesta ilmeni, että kymmenen prosenttia ihmisistä kerrytti peräti kolme neljäsosaa kustannuksista. Tutkimuksessa tarkasteltiin kattavasti eri palveluntarjoajat ja se tehtiin yhteistyössä Sitran, Kelan, Oulun kaupungin ja Nordic Healthcare Groupin kanssa.
Integraatiosta hyötyisi pieni osa
Ministeri Rädyn mielestä tutkimus on merkittävä ja osoittaa, että sote-palvelujen kattavasta integraatiosta hyötyisi vain pieni osa väestöstä. Valtaosa ihmisistä sen sijaan käyttää sote-palveluita pistemäisesti sieltä sun täältä. Heille on yhdentekevää, työskentelevätkö hammaslääkäri ja sosiaalityöntekijä samoissa tiloissa tai saman työnantajan palveluksessa.
Räty haluaa herättää kriittistä keskustelua integraation tarpeesta:
– Mainittu kymmenen prosenttia on valtavan tärkeä ryhmä. Jonkun pitää ”ottaa koppi” heidän palveluidensa koordinoinnista. Muille taas integraatio ei ole vastaavassa asemassa.
Rädyn mukaan sosiaali- ja terveyspalveluita eniten käyttävillekin integraatiota tärkeämpää olisi kuitenkin se, että heidän palveluntarpeensa tunnistettaisiin ja he saisivat tarvittaessa henkilökohtaista opastusta.
Sosiaali- ja terveysministerin mielestä tutkimus kyseenalaistaa kuitenkin perustelut kattavasta palvelujen tuotannon integraatiosta. Rädyn mielestä olennaista on, että hallinnointi ja rahavirrat ovat ”yksissä käsissä”. Se, miten palveluja tuotetaan, pitäisi sen sijaan olla täysin kuntien tai kuntayhtymien harkinnassa.
Käytännössä tämä tarkoittaisi paluuta puolueiden puheenjohtajien sopimukseen viidestä sote-alueesta, jotka vastaisivat palvelujen järjestämisestä ja joiden käsissä olisivat myös rahat. Aluetason tuotantovastuualueita ei näin tarvittaisi. Rädyn mielestä lailla pitäisi säätää vain palvelujen järjestämisestä, ei niiden tuottamisesta.
– Joidenkin palvelujen kohdalla on järkevää, että tuottaja on iso, mutta joidenkin kohdalla siitä ei saada mitään lisäarvoa, vaan asia voi olla pikemminkin päinvastoin, Räty näkee.