Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että kuntien lunastusoikeuksia tullaan tarkastelemaan uudelleen.
Aihe nousi esille, kun ympäristöministeriö antoi Vantaalle luvan pakkolunastaa satoja vuosia saman suvun hallussa olleen Saraksen tilan. Vantaa perusteli lunastushakemustaan sillä, että tila rajoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen.
Henrikssonin mukaan hallituksen esitys lunastuslain uudistamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden syksyllä.
– Minusta olennaista on, että kunnat päättävät itse maapolitiikkansa suuntaviivoista ja toteuttamismekanismeista. Mutta lainsäätäjän tarkoitus tuskin on ollut, että kuntien tulisi käyttää pakkolunastusta ensi sijassa taloudellisen tilanteensa kohentamiseen, Anna-Maja Henriksson sanoo MT:lle.
Verkkouutiset kertoi aiemmin ympäristöministeriön ja kuntaliiton ohjeesta, jossa kuntia opastetaan käyttämään pakkolunastusta keinona ansaita kunnalle rahaa. Omaisuudensuojaperiaatteen mukaan pakkolunastuksia ei saa tehdä ansaintamielessä.
Henrikssonin mukaan ”ymmärtääkseni kunnat pyrkivät pääsääntöisesti hankkimaan tarvitsemansa maa-alueet vapaaehtoisin kaupoin”.
– Ehkä Kuntaliitto voisi selvittää tarkemmin, miten ohjeistuksia kunnissa tulkitaan.
Henrikssonin mukaan lunastuslain uudistamishankkeen aikana on käynyt selväksi, että korvausten tasoa ei ole kaikissa tilanteissa pidetty tyydyttävänä. Sen sijaan lunastusmenettelyn soveltamisalaan laajuuteen kohdistuva kritiikki on ollut vähäisempää.
– Lunastusmenettelyn käyttöalan kategorinen rajaaminen olisi hyvin merkittävä muutos niin kunnan maapolitiikan keinovalikoiman ja yleisemminkin lunastusmenettelyn käyttöalan näkökulmasta. Tällaisia muutoksia on harkittava hyvin huolellisesti.