Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on samaa mieltä kuin huippuekonomistit, että Suomesta pitää tehdä houkuttelevampi ulkomaisille osaajille.
– Tulisi harkita myös sitä, että jos ulkomaalainen on suorittanut Suomessa korkeakoulututkinnon, niin hänen pitäisi saada automaattisesti oleskelulupa. Se on ihan keskeinen tekijä, ja sitten lisäksi toivoisin, että yrityksissä nähtäisiin vahvemmin kansainvälisten osaajien merkitys, Grahn-Laasonen sanoo Talouselämän haastattelussa.
Keskuskauppakamarin tilaisuudessa viime viikolla nobelisti Bengt Holmström hämmästeli korkeakoulututkintojen määrän vähenemistä ja sitä, että suomalaisten opinnot kestävät paljon kauemmin kuin muissa OECD-maissa ja entistä harvempi valmistuu.
Korkeakoulupaikkojen määrä mitoitettiin 20 vuotta sitten 60–65 prosentille ikäluokasta.
– Se tavoite on saavutettu, mutta läpäisy on jäänyt heikoksi, se on vain 40,5 prosenttia ikäluokasta. Vain 48,5 prosenttia opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon seitsemässä vuodessa, kun tavoite on viisi vuotta, Grahn-Laasonen sanoo.
Ministeri kiinnittää huomiota rakenteellisiin ongelmiin. Siirtymä toiselta asteelta korkeakouluihin ei ole sujuvaa, ja siihen voidaan vaikuttaa opiskelijavalintaa kehittämällä.
Grahn-Laasonen kannattaa uudistusta, jolla luovuttaisiin ennakkovalmistautumista vaativista pääsykokeista. Hänen mielestään valmennuskurssin tarvetta pitää vähentää.
– Valmennuskursseista on tullut lieveilmiö koulutusjärjestelmäämme. Ne ovat useiden tuhansien eurojen kursseja, jotka eivät ole kaikkien saatavilla.
Ministerin mielestä pääsykokeita saa olla edelleen, mutta niiden pitäisi olla pikemminkin soveltuvuustestejä kuin kirjojen pänttäämistä. Myös alanvaihtajilla pitäisi olla hänen mielestään sujuvampi mahdollisuus siirtyä korkeakoulujen sisällä.