Ministeri Leena Toivakan mukaan Suomi ei olisi Suomi ilman vientiä. Ajat ja keinot viennin suunnan kääntämiseen ovat kuitenkin muuttuneet.
– On väärä luulo, että hallituksella olisi vipu, josta vienti käännetään kasvuun. Kekkosen aikaa on turha haikailla tässäkään asiassa. Ainoa tie on parantaa vientiyritysten kilpailukykyä, Toivakka toteaa tiedotteessaan.
Syitä viennin heikkoon kasvuun on Toivakan mukaan monia. Kasvu päämarkkinoillamme Euroopassa ja Venäjällä on hidasta, ja teknologinen kehitys on vähentänyt paperin ja elektroniikan kysyntää.
Tärkein syy on Toivakan mielestä kuitenkin Suomen heikentynyt kilpailukyky.
– Kuten Anders Borg ja Juhana Vartiainen tuoreessa raportissaan toteavat, palkanmuodostus ei Suomessa ole sopeutunut heikkenevään tuottavuuteen. Suomen kustannustaso on liian korkea.
Toivakan mukaan muitakin selityksiä on tarjottu. Poliitikot ovat syyttäneet milloin euroa, milloin EU:n Venäjä-pakotteita, milloin Team Finland -palveluiden tunnettuutta. Teollisuus syyttää myös EU-pykäliä, etenkin rikkidirektiiviä. Näiden tekijöiden vaikutus kokonaisuuteen on kuitenkin Toivakan mielestä ollut vähäinen.
– Esitän, että vahvistamme vientiyritysten kilpailukykyä. Se onnistuu pitämällä vientialojen palkankorotukset erittäin maltillisina, mitä hallitus voi tukea keventämällä palkkaverotusta. Työajoista ja palkoista pitäisi sopia enemmän paikallisesti. Yhteisövero kannattaa pitää matalana ja verottaa mieluummin yritysten ulosmaksettuja osinkoja kuin yritykseen investoitua voittoa. Lakko-oikeus kuuluu suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta vientiyrityksille kalliista laittomista pitää päästä eroon, Toivakka toteaa.
Hän mukaansa nyt pitää katsoa eteenpäin ja tehdä uudistukset, joita viennin nostaminen vaatii.
– Taikatemppuja ei ole. Ei ole clearing-kauppaa Neuvostoliiton kanssa eikä markkaa, jota devalvoimalla voisi siirtää rahaa keskiluokan taskusta vientiteollisuudelle, Toivakka päättää.