Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) esitteli tiistaina eduskunnan täysistunnolle lain sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista. Taustalla on Euroopan unionin neuvoston asetus korkeisiin energiahintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä.
– Tämän ehdotetun voittoveron verokertymän suuruus, siis se, paljonko tästä valtion kassaan kilahtaa, riippuu keskeisesti siitä, miten sähkön hinta kehittyy — se, jota me kaikki ja monet suomalaiset nyt tiiviisti seuraamme — ja samalla se riippuu myös kotimaisen sähköntuotannon määrästä, millaiseksi se kehittyy kuluvana vuonna, ja nämä molemmat asiat ovat valitettavan vaikeasti ennustettavissa, Annika Saarikko sanoi.
Veron tuotto hänen mukaansa voi kuitenkin olla suuruusluokkaa 0,5-1,3 miljardia euroa.
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen nosti esiin hallituksen sähkötoimien avoimuuden. Hän viittasi Verkkouutisten jouluaaton uutiseen, jonka mukaan hallituksen sähkötyöryhmän kokouksista ei ole ministeriössä yhtäkään julkista asiakirjaa.
Heinonen totesi Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen ihmetelleen asiaa ja arvelleen olevan ”uusi normaali, että kaikki tehdään kriisivalmisteluna. Sen ei pitäisi olla uusi normaali, koska se johtaa siihen, että ei tiedoteta kansalaisia riittävästi päätösten valmisteluvaiheista”.
– Syyttävä sormi osoittaakin (Sanna) Marinin hallituksen pidempiaikaiseen toimintatapaan tai toimintamalliin. Voutilainen nostaa nyt käytävän sähkökeskustelun rinnalla toiseksi esimerkiksi aiemman Fortum-keissin ja näistä syntyneen tilanteen, missä ei tiedetä, kuka on milloinkin ollut tietoinen mistäkin asiasta. Tämähän kertoo selkeästä ongelmasta, jos lähdetään jälkikäteen arvuuttelemaan, kuka on linjannut ja mitä, kuka on ollut läsnä ja kuka ei, Timo Heinonen sanoi.
– Kädestä suuhun ‑toiminta on tullut myös äärimmäisen kalliiksi veronmaksajille. Viisikon kokoontuessa on yleensä aina mennyt miljardi tai kaksi.
Timo Heinosen mukaan ”näyttää selvältä, että kansalaisia on johdettu tässä keskustelussa harhaan”.
– Hintakattoa tai muuta vastaavaa budjettikehyksen ohittavaa ratkaisua ei ole valmisteltu jo kuukausia. Pääministerin tulisikin minun mielestäni antaa eduskunnalle selvitys siitä, mitä tämä hallitus on tehnyt ja mitä ei, kansanedustaja sanoi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko kommentoi sanoen, että ”ei suoranaisesti käynyt ilmi se, miten kokoomus suhtautuu tähän nyt esittelemääni merkittävään veroon”.
– Aihepiirinähän nyt oli — mikä on hienoa ja tärkeää — käydä keskustelua tästä koko sähkötilanteesta Suomessa, joka on kriittinen ja vaikea ennen kaikkea kotitalouksien ja myös osan yrityksistä kannalta. Nyt tämä esitys kertoo, millä kaikella voisimme rahoittaa näitä toimia, jotka ovat oikeudenmukaisia kotitalouksille. Me teimme esityksen jopa yli miljardin verran valtiolle veroa kerryttävästä lisävoittoverosta energiayhtiöille, Annika Saarikko sanoi.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz sanoi oudoksuvansa ministerin puhetta.
– Sikäli kun minä kuulin ja luulen, että myös kaikki muut tässä salissa kuulivat, niin edustaja Heinonen puheenvuorossaan antoi tukensa tälle esitykselle, tälle ajatukselle. Ymmärrän hyvin, että te mieluummin puhutte tästä kuin siitä, mistä edustaja Heinonen halusi puhua ja teitä moittia, eli siitä tavasta, millä nämä sähkötukiasiat on hallituksessa päätetty ja käsitelty, Ben Zyskowicz sanoi.
– Aikaisemmin hallitus päätti kolmesta keinosta, ja tekin, ministeri Saarikko, vielä hyvin äskettäin sanoitte, että näihin on nyt päädytty. Sitten demarit tekivät oman poliittisen, sanoisin suoraan, välistävetonsa, ja sen jälkeen hallitukselle tuli hoppu, sen ymmärrämme, mutta sitä, että annettiin ristiriitaista tietoa hallituksen piiristä siitä, milloin virkamiehille tämä valmisteluvastuu on annettu, emme ymmärrä.
SDP:n Johannes Koskinen viittasi puheenvuorossaan kokoomuksen edustajien puheisiin siitä, että hallitus on viivytellyt kuukausitolkulla.
– Elokuussa tehtiin esimerkiksi meidän sosiaalidemokraattien ryhmässä lista niistä toimista, mitä tarvitaan sähkömarkkinoiden hallintaan saamiseksi ja erityisesti kotitalouksien tukemiseksi. Niistä merkittävä osa käynnistettiin heti budjettiriihen kautta, ja samalla todettiin, että pidemmällä aikavälillä tarvitaan hintakaton tyyppistä sääntelyä, jolla sitten pidettäisiin nämä energiayhtiöt, niiden hinnoittelu, kurissa ilman, että valtion täytyisi niin laajoihin kompensaatiotoimiin mennä, Johannes Koskinen sanoi.
Heikki Vestman (kok.) totesi olevan aivan oikein, että kriisitilanteessa sähköyhtiöiden voittoja leikataan.
– Sähkön hinnannousuun liittyy tosiaan merkittävä epäoikeudenmukaisuus: samaan aikaan kun suomalaiset perheet ja yritykset kärvistelevät korkeiden sähkölaskujen kanssa, sähköyhtiöiden voitot ovat kasvaneet, Heikki Vestman sanoi.
– Tällainen ansiottomien tuottojen leikkaaminen on siis oikea toimenpide. Se tapa, jolla tämä esitys on toteutettu, ei välttämättä ole kaikkein paras, ja se ei näytä sitä EU-asetustakaan vastaavan.
Elinkeinoministeri Mika Lintilällä (kesk.) oli puheenvuoronsa lopuksi erityisterveisiä.
– Täytyy myöntää, että vielä tahdon sanoa edustaja Heinoselle, että seuraavan kerran voi vaikka soittaa minulle, niin ei tarvitse Iltalehden tietojen mukaan mennä.
Heinonen pääsi vastaamaankin:
– Mutta hyvä, että tämä esitys on tullut, ja lupaan, ministeri Lintilä, soittaa.