Mitä Turkin pakolaisille tulee tehdä? IL: Näin puolueet vastaavat

Puolueet ovat melko yksimielisiä, että Kreikalla on oikeus toimiinsa.

Iltalehti kysyi eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta kantaa Kreikan ja Turkin rajalla jatkuvaan tilanteeseen, jossa pakolaiset pyrkivät Kreikkaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan.

Puheenjohtajilta kysyttiin Mitä Turkin ja Kreikan rajalla Eurooppaan pyrkiville pakolaisille pitäisi mielestänne tehdä: päästää Eurooppaan vai pitää EU:n raja tiukasti kiinni? Ja miksi?

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pitää Kreikan toimia oikeutettuina.

– Hallitsematonta maahanmuuttoa ei voida päästää tapahtumaan. Turkin kanssa solmittu sopimus on saatava nopeasti voimaan. Kreikan toimet ovat oikein, vaikka eivät mukavia olekaan. Pakolaisten pääsy Kreikkaan olisi maalle katastrofi, sillä (Pohjois-)Makedonian raja on kiinni.

– EU:n näytöt eivät ole suuria, mutta EU:n pitäisi olla tosissaan mukana ratkomassa tilannetta, eikä olla sivustaseuraajana ja tekemässä jälkihoitoa. Ihmisiä pitää auttaa leireillä ja puuttua ongelmien juurisyihin.

Samoilla linjoilla ovat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

– Kreikalla, kuten kaikilla maailman mailla, on lähtökohtaisesti velvollisuus huolehtia oman maansa kansalaisten turvallisuudesta. Tämä velvollisuus kulkee rinnalla, kun arvioidaan pakolaissopimusten toteuttamista, Antti Rinne sanoo.

– Tässä tilanteessa Kreikalla – kuten millä muulla tahansa maalla maailmassa – on oikeus sulkea rajansa ja estää rajan ylittäminen.

– EU:n tulee ottaa vastuu omien rajojensa vartioinnista ja haitallisen maahanmuuton torjumisesta. Taakanjakojärjestelmiä ei enää pidä yrittää, koska ne eivät toimi ja ne ainoastaan houkuttelevat lisää tulijoita. Suomen ja muun EU:n tulee auttaa Kreikkaa Turkin-vastaisen rajan sulkemisessa, Jussi Halla-aho katsoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan seuraukset voisivat olla paljon pahemmat, jos turvapaikkahakemukset otettaisiin nyt vastaan.

Poimintoja videosisällöistämme

– Jos Kreikka sen sijaan päättää ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia, silloin EU:ssa on voimassa ns. Dublin-sopimus eli turvapaikkahakemukset tulee tutkia ensimmäisessä maassa, jonne turvapaikanhakija saapuu. Kysymyksessä oleva vaihtoehto ”päästää Eurooppaan” tarkoittaisi sitä, että Kreikka rikkoo sopimuksia. Vaihtoehtona se ei siis käy, koska se on sama kuin tukisi kansainvälisten sopimusten ja lakien rikkomista.

Suomi sitoutunut taakanjakojärjestelmään

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni väläyttää EU:n ulkorajoille järjestelykeskuksia, ”joissa hakemukset voidaan käsitellä hallitusti ja oikeudenmukaisesti”. Hänen mukaansa EU:n ulkorajan olisi kuitenkin pidettävä.

– Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet. Viime kädessä tämä siirtolaiskriisi ei kuitenkaan ratkea Euroopan alueella tehtävillä toimilla. Huomio on kiinnitettävä muuttoliikkeen lähtömaiden oloihin, konfliktien ja muuttoliikkeen muiden juurisyiden pariin.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ja RKP:n Anna-Maja Henriksson pitävät EU:n sisäistä taakanjakojärjestelmää hyvänä. Hallitus teki viime kuussa päätöksen 175 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta välimereltä.

– Muuttoliikepaineen kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita kuten Kreikkaa on tuettava tehokkaasti yhteisin eurooppalaisin toimin. Suomi on jo aiemmin sitoutunut vastaanottamaan Välimereltä 175 turvapaikanhakijaa, ensisijaisesti lapsia. Suomi on saanut tästä kansainvälisesti kiitosta, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta vastaus on varsin selvä: jätetyt turvapaikkahakemukset on otettava vastaan ja ne on käsiteltävä asianmukaisesti. EU:n on kyettävä yhteistyöhön tässä vaikeassa tilanteessa, jotta Etelä-Euroopan maita ei jätetä siirtolaistilanteen kanssa yksin, Li Andersson toteaa.

Maria Ohisalon mukaan ”EU:n ulkorajoja on suojeltava kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittaen”.

– Suomi tukee vaikeassa tilanteessa Kreikkaa muun muassa aiemmin tehdyllä päätöksellä siirtää 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa, osallistumalla Frontexin kautta rajavalvontaan ja toimittamalla pelastuspalvelumekanismin kautta esimerkiksi telttoja.

Mainos