Helsingin pormestarin paikkaa tavoitteleva kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) vaikuttaa ällistyneeltä viime viikon keskustelusta. Hän sanoo, ettei tunnista kokoomuksessa mitään sen kummempaa kahtiajakoa kuin ennen.
– Tällainen identiteettikamppailu, joka ei liity mihinkään ajankohtaiseen poliittiseen uudistukseen tai hallituksen esitykseen, ei jaksa minua kovin paljon kiinnostaa, Vartiainen tunnustaa samaan hengenvetoon.
Keskustelu kokoomuksen tilasta ryöpsähti julkisuuteen, kun puolueen pormestariehdokkaaksi jo valittu Kirsi Piha vetäytyi yllättäen ehdokkuudesta. Piha antoi kirjoituksessaan ymmärtää, ettei kykenisi pormestarina edustamaan sitä ”arvojen kirjoa”, joka puolueessa tällä hetkellä on.
Myötäileekö kokoomus mielestäsi liikaa perussuomalaisia?
– Kokoomus ei varmasti myötäile perussuomalaisia, mutta kokoomuslaiset ovat tietysti osa sitä yhteiskuntaa ja keskustelua, mistä myös perussuomalaisuus nousee.
Vartiaisen mielestä kyse on protestimielialasta, joka näkyy puoluekentän molemmilla laidoilla:
– Vasemmistolla se on katkeruutta tuloeroja ja markkinataloutta kohtaan, perussuomalaisilla epäluuloa kansainvälistä, globaalia talousjärjestystä ja ulkomaalaisia kohtaan.
Kokoomuksen sisälle on mahtunut aina niin liberaaleja kuin konservatiivejakin. Vartiainen pohtii, että sosiaalisen median aikakaudella perinteisemmin asioista ajattelevat saattavat kokea joutuneensa näkemyksineen jossain määrin ”puolustuskannalle”, mikä on voinut lisätä perussuomalaisten suosiota.
– Haluan korostaa, että meillä Suomessa on oltava tilaa erilaisille ihmisille ja arvopohjille.
Kokoomuksen menestykseen hän uskoo jatkossakin:
– Kokoomuslaisia yhdistää muihin puolueisiin verrattuna se tärkeä asia, että kannatamme vastuullista talouspolitiikkaa ja markkinataloutta. Siinä on minusta ihan riittävästi yhdistäviä tekijöitä.
Kuntavaalit ovat siirtouhan alla koronan takia. Ne voidaan oikeusministeriön esityksen mukaan siirtää kesäkuulle.
Intohimoinen taittopyöräilijä
Juhana Vartiaista – mahdollista Helsingin tulevaa pormestaria – on vaikea sovittaa mihinkään ahtaisiin identiteettipolitiikan lokeroihin, vaan hän suhtautuu asioihin hyvin pragmaattisesti. Tämä selviää, kun pääsemme puhumaan Helsingin liikennepolitiikasta. Vartiainen tunnetaan ahkerana pyöräilijänä. Vuonna 2014 hän osti Berliinistä taittopyörän, jota kuvaa rakkaimmaksi esineekseen.
– Pääsen sillä nopeasti minne vain ja siihen voi kiinnittää kätevästi salkun, jossa tavarani kulkevat.
Vartiainen kehuu Helsingin panostuksia kevyen liikenteen väyliin, mutta korostaa, ettei liikennepolitiikkaa saa tehdä autoilun vastaisesti.
– Vihreillä ei ole ehkä aina niin hyvin muistissa, että Helsingissä on myös kasvava ikääntyvien ihmisten väestö, joka tarvitsee yksilöllisiä palveluja- taksia tai muita yksityisautojärjestelyitä – liikkumiseen. Eivät he pyöräile tai kävele pitkiä matkoja.
Vartiainen uskoo myös, että Helsingissä yhtälö autolla liikkumisen sujuvoittamiseksi samalla kun päästöjä vähennetään – on yhteen sovitettavissa.
– Lähivuosikymmeninä liikenne sähköistyy ja tämä on täysin sopusoinnussa ilmastotavoitteiden kanssa.
Juhana Vartiainen on tyytyväinen liikenteen sujuvoittamiseksi tehtyihin ratkaisuihin Helsingin Jätkäsaaressa, mutta haluaa nostaa yhä esiin keskustatunnelin, jota kokoomus on vahvasti kannattanut ja jonka eteneminen pysähtyi kuntapoliitikkojen vastustukseen viimeksi lokakuussa 2019.
– Helsingissä itä-länsisuuntainen liikenne on tällä hetkellä yhä todella kankeaa. Pidän edelleen jonkinlaista tunneliratkaisua tässä täysin varteen otettavana vaihtoehtona.
Vartiainen vertaa Helsinkiä entiseen asuinkaupunkiinsa Tukholmaan, jossa kaupungin laidalta toiselle pääsee helposti – ”kiitos tunneliverkoston”.
Keskustatunnelin on arvioitu maksavan 1,3-1,4 miljardia euroa, mutta Vartiainen uskoo, että investoinnit siihen ovat rahoitettavissa niin, ettei tämä aiheuttaisi kohtuutonta rasitusta helsinkiläisille. Hän ei pois sulje myöskään jonkinlaisia tiemaksuja tunnelin rahoittamiseksi.
Sen sijaan ruuhkamaksuille Helsingin liikenteessä hän ei toistaiseksi lämpene:
– Ruuhkamaksuille on vahvat perusteet sellaisissa kaupungeissa, joissa merkittävä ruuhkautuminen todella hidastaa ihmisten liikkumista. Lontoossa ja muissa suurissa kaupungeissa maksuista on saatu hyviä kokemuksia, mutta Helsingissä meillä ei taida olla sellaisia ruuhkia, joiden takia maksut olisivat tarpeen. Suhtaudun tähän avoimesti, mutta samalla muistutan, että maksujen pitäisi olla perusteltuja ja kannatettavia niiden kohteeksi joutuvien ihmisten kannalta. Ruuhkamaksu vastaa siis sellaisen ihmisen tilanteeseen, joka on ruuhkassa ja harmittelee, ettei voi nopeuttaa kulkuaan, vaikka haluaisi maksaakin tästä.
[rev_slider slidertitle=”vartiainen-profiili-02″ alias=”vartiainen-profiili-02″]
Taistelu kuntaverosta
Jos Juhana Vartiainen valitaan ensi viikolla kokoomuksen pormestariehdokkaaksi, edessä on mitä todennäköisimmin hänen ja vihreiden Anni Sinnemäen kaksinkamppailu Helsingin herruudesta.
Miten erotut vihreiden pormestariehdokkaasta Sinnemäestä? Mitkä ovat selkeimmät erot välillänne?
– Merkittävin ero Annin (Sinnemäki) ja minun välillä on sama kuin kokoomuksen ja vihreiden välillä Helsingissä. Muiden puolueiden kuin kokoomuksen äänestäminen tarkoittaa äänestämistä nousevan kunnallisveroäyrin puolesta. Kokoomus on se voima, joka on pitänyt kunnallisveron kohtuullisena Helsingissä ja meitä vastassa on valtava vastavoima, joka haluaisi korottaa verotusta. Kunnallisvero osuu kuitenkin työhön ja yrittämiseen ja en pidä sen korottamista hyvänä tienä Helsingin kehittämisessä. Anni Sinnemäestä minulla ei ole kerrassaan mitään pahaa sanottavaa ihmisenä, mutta tässä on keskeinen ero.
Jos sinut valitaan pormestariksi, mikä on Helsingin isoin haaste, johon sormesi syyhyävät tarttumaan?
– Isoin asia on Helsingin kasvun nopeuttaminen ja siitä huolehtiminen.
Miten kasvua saadaan parhaiten aikaan?
– Siten, että kaavoitetaan nopeasti. Meidän on investoitava asuntorakentamiseen ja infrastruktuuriin. Helsinki on kasvanut tähän mennessä hyvin, muttei ole itsestään selvää, että tämä jatkuu. Meidän on pidettävä huoli siitä, että kaupunki on houkutteleva nuorille ikäluokille, joista Helsinki kilpailee yhdessä muiden isojen kaupunkien, kuten Tukholman, Kööpenhaminan, Berliinin ja Amsterdamin kanssa.
Vartiaisen mukaan Helsinki on onnistunut kohtuullisen hyvin maahanmuuttajien integroimisessa ja siinä, että asuinalueet eivät ole meillä liiaksi eriytyneet.
– Meidän on pidettävä huolta koulujen ja päiväkotien resursseista, koska näissä kantaväestön ja tulokkaiden lapset tutustuvat toisiinsa, tulevat osaksi yhteiskuntaa ja tämä auttaa myös vanhempia tutustumaan toisiinsa.
– Ja tietysti kaupungin voimin on mahdollistettava maahanmuuttajien työllistyminen ja yrittäminen niin pitkälle, kuin mahdollista. Samalla täytyy rehellisesti sanoa, että tämän onnistuminen on enemmän kiinni valtakunnan politiikasta, missä päätetään sosiaaliturvan ja työlainsäädännön reformit.
[rev_slider slidertitle=”vartiainen-profiili-03″ alias=”vartiainen-profiili-03″]
Ideologiset erot eivät ratkaise
Kirjoitit pari vuotta sitten pitkän blogin otsikolla ”Perussuomalaiset on vasemmistopuolue.” Oletko joutunut tarkistamaan käsitystäsi tästä suuntaan tai toiseen?
– En oikeastaan. Siinä luettelin pitkälti heidän talousnäkemyksiään, jotka ovat paljolti samanlaisia kuin vasemmiston. Se pätee edelleen.
Julkisuudessa on puhuttu siitä, että perussuomalaiset olisi liikkunut oikealle. Miten näet tämän?
– Näen ehkä enemmän verot alas -retoriikkaa kuin ennen, mutta se ei ole minusta uskottavaa, koska jokainen, joka haluaa alentaa veroja, joutuu myös kertomaan, miten sitten rahoitetaan julkiset menot. Sellaisia tasapainoisia ehdotuksia perussuomalaisilta ei ole tullut eivätkä he puhu myöskään työmarkkinareformien puolesta, joilla työllisyys lisääntyisi. Hehän vastustivat myös työttömyyseläkeputken poistoa ja olivat tässä samassa rintamassa äärivasemmiston kanssa.
Mitä tulee Helsingin kuntapolitiikkaan, Vartiainen ei halua kysyttäessä pois sulkea kuitenkaan yhteistyön lisäämistä kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten kanssa. Asiat ratkaisevat.
– Kaupunginvaltuustossa yhteistyö on pragmaattista ja periaatteelliset, ideologiset erot eivät tässä ratkaise. Tapauskohtaisesti yhteistyö on mahdollista, mutta en osaa sanoa etukäteen, mitä se koskisi.
Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini vaati jo viime marraskuun blogissaan kokoomusta asettamaan Vartiaisen pormestariehdokkaaksi – ”mahdollisimman pian”. Soinin mielestä Vartiaisessa on ”rosoa ja rustoa”.
Miltä Soinin arvio itsestäsi kuulostaa?
Vartiaista tuntuu tässä vaiheessa haastattelua vähän naurattavan:
– Ehkä Timo (Soini) ymmärtää suomalaista politiikkaa aika hyvin. Toivotaan, että hänen arvionsa pitää paikkansa.