Moitteet hallitukselle: Koulutusrahat muita Pohjoismaita jäljessä

Sivistystyönantajien mielestä asiaan olisi pitänyt tarttua koulutuspoliittisessa selonteossa.
Koululainen luokkahuoneessa oppitunnilla Itäkeskuksen peruskoulussa Helsingissä 7. tammikuuta 2021. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Koululainen luokkahuoneessa oppitunnilla Itäkeskuksen peruskoulussa Helsingissä 7. tammikuuta 2021. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Sivistystyönantajat arvostelee Suomen koulutusrahoituksen tason jääneen muita Pohjoismaita jälkeen. Järjestön mielestä hallituksen koulutuspoliittinen selonteko olisi ollu paikka linjata asiasta. Järjestö moittii myös eduskunnan sivistyspoliittista valiokuntaa, ettei se ota asiaan kantaa tuoreessa mietinnössään.

– Valiokunta on tehnyt perusteellista työtä ja monia lausunnoissa ja asiantuntijakuulemisissa nostettuja huomioita on nostettu esille. Tärkein kuitenkin puuttuu, sillä valiokunta ei ota kantaa koulutusrahoituksen tasoon, Sivistystyönantajien johtaja Laura Rissanen sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Sivistystyönantajat esitti useiden muiden lausunnonantajien tavoin, että selontekoon kirjattaisiin, että julkinen panostus koulutukseen nostetaan muiden Pohjoismaiden tasolle vuoteen 2030 mennessä.

Suomen koulutusmenot suhteessa kansantuotteeseen ovat OECDmaiden keskiarvon yläpuolella, mutta selvästi muita Pohjoismaita jäljessä, toteaa järjestö lausunnossaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Sivistystyönantajat kiittää valiokuntaa siitä, että lausumissa korostetaan perusrahoituksen merkitystä hankerahoituksen sijaan sekä kiinnitetään huomiota perustaitojen oppimisen merkitykseen.

– Perustaitojen osaaminen on avain kaikkeen. Sivista on jo pitkään korostanut, että perusopetusta on vahvistettava. Tarvitaan ennen kaikkea lisää yksilöllistä tukea sekä varmuutta siitä, että kaikki pysyvät mukana, Rissanen jatkaa.

Sivistystyönantajat on sivistys- , koulutus- ja tutkimusalaa edustava työantajien edunvalvontajärjestö.

Mainos