Kevät etenee vauhdilla ja yhä useampi suuntaa autonsa viikonlopuksi mökille tai kesäasunnolle. Pitkän ja pimeän talven jälkeen keväinen ilta-aurinko mökkiterassilla houkuttaa rentoutumaan raskaan työviikon jälkeen. Talvikauden päätyttyä tulisijat voivat kuitenkin olla huoltamatta. Ohjeistusten mukaan jatkuvassa käytössä olevat tulisijat tulisi nuohota vuosittain. Mökillä tai harvemmin käytössä olevien tulisijojen nuohousväli on ohjeistuksen mukaan harvemmin, mutta vähintään kolmen vuoden välein.
Pelastuslaitoksilta on poistunut velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Nuohousyrittäjät tarjoavat palvelujaan vapaasti koko maassa ilman maantieteellisiä rajoituksia. Nuohouksessa nuohooja puhdistaa ja tarkastaa tulisijan ja savuhormin sekä niihin liittyvät osat. Nuohooja nuohoaa tulisijat ja savuhormit sekä samalla arvio kuntoa, suojaetäisyyksien riittävyyttä, nuohousluukkujen tiiviyttä ja savupeltien toimintaa.
Nuohooja ei siis tule paikalle tilaamatta ja nuohousvastuu kuuluu kiinteistönomistan kontolle.
Talvikautena mökkirakennukset voivat joutua koville. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palotarkastaja Ari Holopainen kertoo, että esimerkiksi suuri lumikuorma saattaa vääntää savupiippua ja rakennukset voivat talven ja kevään aikana myös jonkin verran elää. Ennen tulisijojen käyttöönottoa on hyvä varmistaa ulkoisesti, ettei vikoja tai halkeamia näy. Myös hormin toimintakyky tulee tarkastaa.
– Mökkikauden alkaessa on hyvä tarkastaa vetääkö tulisija. Käyttö kannattaa aloittaa hiljaisella liekillä, lämpökynttilällä tai kuumailmapuhaltimella. Piipussa voi olla kosteutta tai sinne on voinut muodostua ilmalukko, Holopainen kertoo.
Nuohouksen pitkään toteutusväliin liittyy myös riskejä.
– Jos nuohous jää pitkäksi aikaa tekemättä, hormissa eli savupiipussa on nokipalon vaara. Hormiin kertyy käytössä nokea, joka voi syttyä tuleen. Tulisijan ja hormin kunto on hyvä tarkastaa tasaisin väliajoin, Holopainen kertoo.
Jos hormi ei vedä, saattaa savu tulla sisätiloihin, jolloin mökkiin saattaa jäädä myös pistävä haju. Vetoa voi kuitenkin yrittää parantaa, vaikka tulisija olisikin jo otettu käyttöön. Hätätapauksessa voi aina soittaa hätäkeskukseen.
– Jos vetoa ei saa aikaiseksi, tulee puut yrittää poistaa tulipesästä. Voi myös yrittää avata ovia ja ikkunoita, jotta tuloilmaa on riittävästi. Jos omat keinot eivät riitä, voi aina soittaa 112, Holopainen kertoo.
Nokipalossa tuli syttyy piipun sisään, jolloin tilanne voi olla päinvastainen. Tällöin tuloilmaa ei tule lisätä, sillä se ruokkii hormissa roihuavaa liekkiä entisestään. Nokipalossa liekit lyövät usein jo piipun harjalla. Hormin lämpörasitus kova ja hormi voi myös haljeta.
Jos tulipesän kanssa on jatkuvasti vetävyysongelmia, voi nuohousväli olla liian pitkä. Holopaisen mukaan nuohoojalta kannattaa kysyä myös käytännön vinkkejä tulisijan käyttöön. Hormissa voi olla kaikenmoisia yllätyksiä ja esimerkiksi naakat pesivät mielellään hormeihin.