Jyväskylän yliopiston tekemässä kyselyssä jopa 54 prosenttia vastaajista ei suhtaudu luottavaisesti siihen, että kaivostoimintaan liittyvällä ympäristölainsäädännöllä pystytään ehkäisemään toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja. Vastaavasti ympäristölainsäädäntöön ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemisessä luottaa jonkin verran 29 prosenttia vastaajista.
– Tulokset ovat hyvin samanlaisia kuin aiemmassa vuoden 2012 kyselytutkimuksessa. Myös nyt luottamus viranomaisiin kaivostoiminnan ympäristövaikutusten valvonnassa sekä luottamus ympäristölainsäädäntöön kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysvaikutusten ehkäisemisessä on huolestuttavan matalaa, kertoo Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Tapio Litmanen Suomen Akatemian tiedotteessa.
Tutkijoiden mielestä on kuitenkin huomattava, että kaivostoiminnan yleinen hyväksyntä on kohtalaista. Vastaajista runsas 40 prosenttia hyväksyy kaivostoiminnan varauksin, ja 40 prosenttia vastaajista antaa kaivostoiminnalle tätä vahvemman hyväksynnän.
– Erityisesti perusmetallien, jalometallien ja teollisuusmineraalien louhinnan hyväksyntä on yleisesti melko vahvaa. Sen sijaan uraanin louhinta on vähiten hyväksyttyä, kertoo tutkija Tuija Jartti.
Kyselytutkimuksessa luotetuimmaksi alaan liittyväksi toimijaryhmäksi miellettiin kansalaisjärjestöt. Toiseksi luotetuimmiksi toimijaryhmäksi miellettiin valtion hallinto ja kunnallishallinto ja vähiten luotetuksi kaivosteollisuus. Luottamus eri toimijoihin on kuitenkin melko matalaa.
Kaivostoiminnan merkittävimpänä hyötynä vastaajat pitivät alan työllisyysvaikutuksia. Vastaajista 82 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että kaivostoiminta luo työpaikkoja suomalaisille ja 73 prosenttia vastaajista koki kaivostoiminnan parantavan alueellisia työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksia.
Merkittävimmäksi haitaksi miellettiin ympäristövaikutukset. Vastaajista 84 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että kaivostoiminta vaikuttaa kielteisesti pohja- ja pintavesien vesin laatuun.
Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen jakautumiseen suhtaudutaan suomalaisten keskuudessa varauksella. Kaivosteollisuuden, kunnallishallinnon tai valtion hallinnon ei myöskään koeta kuuntelevan ja kunnioittavan paikallisyhteisöjen mielipiteitä.
Jyväskylän yliopistossa toteutettu tutkimus on osa Suomen Akatemian Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit -akatemiaohjelmaa.