Venäjän asema energian supervaltana, jollaisena Kreml on maata viime vuosikymmenet esitellyt, hiipuu nopeasti tulevina vuosina. Venäjän tiedeakatemian energiantutkimusinstituutin ERIRASin asiantuntijat ennustavat, että menetettyään länsiteknologian saatavuuden ja raaka-aineiden avainmarkkinat Venäjä ei enää kykene palaamaan hiilivetyjen viennissä aikaisempiin volyymeihinsä, mitataan sitä sitten fyysisesti tai rahallisesti.
ERIRASin Problemij Forecastirovanijassa (suomeksi ”Ennustamisen ongelmia”) julkaiseman artikkelin mukaan Venäjän talous menettää 25 vuodessa 41 prosenttia polttoaineiden viennistään, ja niistä tuleva liikevaihto pienenee 36 prosenttiin. Jos vuonna 2021 Venäjä vei yhteensä 821 miljoonaa tonnia öljyä, hiiltä ja kaasua, niin jo vuoteen 2030 mennessä vienti putoaa 583:een, vuoteen 2040 mennessä 561:een ja vuoteen 2050 mennessä 486 miljoonaan tonniin.
Hiilivetyjen viennistä saadut tulot, joita on käytetty teknologian ja kulutustuotteiden tuontiin, pienenevät hyökkäyssotaa edeltäneestä 315 miljardista dollarista 146 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä ja 114 miljardiin dollariin seuraavan 25 vuoden kuluessa.
Tulot hiilen viennistä romahtavat ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä suhteellisesti eniten: noin 500 miljoonasta 48 miljoonaan dollariin. Samassa ajassa öljytuotteiden vientitulot putoavat kuitenkin rahallisesti eniten: 238,2 miljardista 70,8 miljardiin dollariin. Kaasun vientitulot laskevat 76,3 miljardista 43,3 miljardiin dollariin.
Polttoaineiden viennistä saadut tulot olivat kirjoittajien mukaan yksi päätekijöistä Venäjän talouden palautumisessa Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Vielä 1990-luvulla raaka-aineteollisuus putosi jyrkästi talouden mukana, mutta jo vuonna 2003 hiilivetyjen vienti oli Neuvostoliiton loppuaikojen tasalla. Sen jälkeen öljyn ja kaasun hintojen nousu nosti talouden myynnistä saadun ulkomaisen valuutan avulla ja edesauttoi Vladimir Putinin ensimmäisinä kausina julistettua ”talousihmettä”.
2010-luvun lopulla hiilivetyjen vienti muodosti kolmanneksen Venäjän bruttokansantuotteesta, mutta tulevina vuosikymmeninä polttoaine- ja energiakompleksi menettää artikkelin mukaan aiemman asemansa talouden veturina ja sen osuus putoaa viidennekseen bkt:stä. Asiantuntijat varoittavat, että ennennäkemättömät pakotteet vaikeuttavat jo ennestään hidastunutta talouden kehitystä, mikä asettaa kyseenalaiseksi Kremlin mahdollisuudet saavuttaa pyrkimyksensä maailman muuttamiseksi moninapaiseksi, mihin Venäjän ulkopolitiikan raju muutos on heidän mukaansa tähdännyt.