Kansanedustaja Harri Jaskarin (kok.) mukaan nykyään voidaan onneksi yhdistää sekä ympäristö- että talousnäkökulmat.
– Maailman pelastaminen luo työpaikkoja! Nyt olisi tärkeä saada viesti ulos, että muovijäte ei ole jätettä, vaan itse asiassa jo puolivalmiste, Jaskari toteaa Suomen Kiertovoima KIVOn tiedotteessa.
KIVO edustaa julkista jätehuoltoa ja kuntien 33 jätelaitosta. KIVOn aloitteen pohjalta on suunniteltu laajaa yhteistyöhanketta nimeltä MUOVISTA, joka toisi yhteen kiertotalouden keskeiset toimijat muovin kierron edistämiseksi.
Hankkeen tavoitteena on löytää keräysmuoville käyttökohteita ja edetä kohti taloudellisesti kannattavia uusioraaka-ainemarkkinoita. Asia oli esillä ensimmäistä kertaa keskiviikkona Kiertovoimapäivillä Espoon Hanasaaressa.
– Muovi on yksi suurimmista ympäristöhaasteistamme. Muovijätteen määrää tulee vähentää mutta samalla saada muovijäte takaisin kiertoon. Nyt yhdyskuntajätteessä olevan muovin kierrätysaste on vain murto-osa, joten raaka-ainepotentiaali on valtava. Tästä riittäisi paljon nykyistä enemmän esimerkiksi teollisuutemme tarpeisiin, arvioi KIVOn toimitusjohtaja Riku Eksymä.
KIVO pyrkii nyt avaamaan keskustelua arvoketjun kaikkien toimijoiden kanssa. Eksymä on tyytyväinen, sillä alustavien keskustelujen pohjalta avaus on saanut lupaavaa vastakaikua.
Arvoketjun tärkeys nousi KIVOn mukaan esiin lähes kaikissa puheenvuorossa Kiertovoimapäivillä .
– Nyt arvoketju on pirstaloitunut, joten koko arvoketjun laajuista yhteistyötä tarvitaan, arvioi Fortumin kiertotalousliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa.
Saarimaan mukaan keskeisessä osassa ratkaisujen tekemisessä ovat ensiksikin mahdollistava ja ohjaava regulaatio, toiseksi teknologia jolla saadaan parempia tuotteita, ja kolmanneksi innovointi, joka mahdollistaa koko arvoketjun kattavat ratkaisut.
Sitran kiertotalousjohtaja Kari Herlevin mukaan muovin arvon menetys on suuri ongelma, joka pitää ratkaista.
– Meiltä puuttuu vielä kokonaiskäsitys kiertotaloudesta muovien osalta. Tarvitsemme kansallista näkökulmaa, strategiaa ja toimenpideohjelmaa, Herlevi toteaa.
Sitra on Herlevin mukaan valmis rahoittamaan hyviä yksityisiä ja julkisia hankkeita ja niiden yhdistelmiä, joilla kiertotaloutta saataisiin eteenpäin. Konsortiot ovat hänen mukaansa malli, jolla muoviongelmaakin kannattaa lähestyä.
Wärtsilän johtaja ja DIMECCin hallituksen puheenjohtaja Ilari Kallio puolestaan korostaa DIMECCin mahdollistavaa roolia valmistavan teollisuuden innovaatioekosysteeminä.
– Meidän tulisi miettiä esimerkiksi sitä, miten voisimme hyödyntää digitalisaatiota muoviongelman ratkaisussa. DIMECCin ekosysteemi ja osaaminen tarjoavat tähän erinomaisen alustan, Kallio muistuttaa.
Hän näkee kiertotaloudessa hienon mahdollisuuden Suomelle.
– Suomi voisi tehdä tästä merkittävää liiketoimintaa ja viedä ratkaisuja maailmalle. Yksittäisen yrityksen on yksin vaikea tehdä arvoketjuja muuttavia ratkaisuja mutta yhdessä voisimme tuotteistaa ratkaisuja ja viedä niitä maailmalle. Meillä pitää olla rohkeutta miettiä miten muuttaa kokonaisia arvoketjuja.