Verkkouutiset

”Mustin päivä” – kun Storm-333 aloitti Kabulin piinan ja presidentti myrkytettiin

Afganistanin ikuiselta tuntuva sota ravisti maailmaa myös 1979 Neuvostoliiton miehityksessä.
Tajbegin palatsi Kabulissa. Wikimedia Commons CC BY-SA 3.0  Mihail Jevstafjev
Tajbegin palatsi Kabulissa. Wikimedia Commons CC BY-SA 3.0  Mihail Jevstafjev

Radio Free Europe julkaisi jokin aika sitten 12-minuuttisen videon Neuvostoliiton vuodenvaihteen 1979-80 vallankaappauksesta ja invaasion alusta Afganistanissa.

Tapahtumat järkyttivät maailmaa syvästi ja muodostuivat lopulta Neuvostoliiton lopun aluksi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tänään lännen vetäytyminen ja Afganistanin päätyminen uudelleen talebaneille on tuonut uutta kiinnostavuutta tähän lähihistoriaan.

Joulukuun 27. päivän 1979 isku käytännössä käynnisti neljän vuosikymmenen sodat. Jo sitä ennen oli Afganistanin kuningas syrjäytetty kaappauksella 1973 ja kommunistit tulleet valtaan uudella kaappauksella 1978.

Joulukuussa 1979 paikalla olleiden kertomukset valottavat nyt aiempaa enemmän tuolloista erikoista tapahtumien kulkua. Kyse oli jo vallassa olleiden kommunistien sisäisestä välienselvittelystä.

Perättömät liikkeelle lasketut huhut väittivät, että uusi presidentti Hafizullah Amin – joka oli murhauttanut edeltäjänsä – olisi CIA:n agentti.

Storm-333 -koodinimen Venäjän tiedustelussa saanut sotilasoperaatio alkoi, kun kokkina esiintynyt KGB:n agentti myrkytti Afganistanin presidentti Hafizullahin ja hänen ministeriensä lounaskeiton syrjäisessä Tajbegin palatsissa. Miehitystä pelännyt presidentti oli juuri siirtänyt hallintonsa tähän maan entisen kuningashuoneen upeaan palatsiin.

Ministerit kiidätettiin sairaalaan, presidenttiä jäi hoitamaan kaksi lääkäriä. He huuhtelivat hänen vatsansa ja veivät miehen 30 minuutiksi kylmään suihkuun. Presidentti sai vähitellen tajuntansa takaisin.

Muutamaa tuntia myöhemmin presidentti Hafizullah Amin makasi sängyssään, kun siviilivaatteissa ja afgaanien univormuissa tulleet KGB:n Spetsnazin Alfa-ryhmän joukot valtasivat palatsin. He ampuivat presidentin ja hänen perheensä miespuoliset jäsenet. Hautoja ei koskaan löydetty.

Neuvostosotilaat jäivät taistelujen jälkeen piirittämään verijälkien peittämää lumista palatsia.
  
Seuraavina päivinä Moskova nimitti kilpailevan kommunistijohtajan Babrak Karmalin (nimi tarkoitti ”työläisen ystävää”, oikea nimi oli Sultan Hussein) presidentiksi. Neuvostojoukot satoine koneineen ja panssareineen tulivat maahan. Karmal puhui radiolähetyksessään ”amerikkalaisen vakoojan fasistisen hallinnon romahduksesta”.

Poimintoja videosisällöistämme

Kabulissa vallattiin myös ministeriöt ja sotilaskohteet. Afgaanit taistelivat vastaan. Yli 200 afgaania tapettiin ja yli tuhat antautui. Hyökkääjiä kuoli yli sata. 

Tuolloinen sisäministeri Mohammad Faqir on nyt 86-vuotias. Hän oli itse puolustusministeriössä tulitaistelussa. Hänet vangittiin ja hän sai kuolemantuomion, mutta istui vankilassa, kunnes vapautettiin neuvostojoukkojen lähdettyä 1989.

– Neuvostoliiton miehitys oli afgaaneille pahin päivä. Se oli mustin päivä. Kaikkein surkein päivä afgaaneille. Surkeus joka sinä päivänä alkoi jatkuu tänään, Faqir toteaa.

– Neuvostoliittolaiset tekivät suurimman petoksen. Meillä oli veljellinen suhde. Emme voineet kuvitella, että venäläiset hyökkäisivät kimppuumme.

Puna-armeija sai pian painajaisekseen mujahedinit, islamistitaistelijat, joita USA alkoi vähitellen tukea. Raakalaismaisessa sodassa kuoli arviolta kaksi miljoonaa afgaania.

Neuvostojoukot lähtivät Afganistanista helmikuussa 1989. Se osoittautui alkusoitoksi kommunistisen suurvallan luhistumiselle ja myös Itä-Euroopan vapautumiselle.

Mujahedinit saivat Kabulissa vallan 1992. Siitä alkoi sisällissota, joka teki tien ääriliike talebanien nousulle. Talebanit kukistettiin terrorismin vastaisessa sodassa 2001 maan Pohjoisen liiton armeijan ja aluksi vain parinkymmenen USA:n erikoissotilaan toimesta – ja nyt Taleban on tullut takaisin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

  

Mainos