Kai Mykkänen toivoo syksyn budjettiriihestä käännettä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen talouspolitiikalle. Hänen mukaansa tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on riihessä ”superpaineissa” vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäen viime päivien velkaantumispuheiden perusteella.
– Tässä aprikoin mahtaako kattilassa kypsyä aito käänne vai kepun petos?, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mykkänen toteaa Twitterissä.
Hän viittaa tästä löytyvään Keskisuomalaisen mielipidekirjoitukseensa. Siinä Mykkänen muistuttaa edellisen valtiovarainministerin, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin todenneen ministerin tehtävästä luopuessaan, ettei työpaikkoja luoda pelkällä velkavetoisella kasvulla ja miten ”syksyn budjettiriihi tulee olemaan monessa mielessä aivan poikkeuksellinen piste tälle hallitukselle”.
– Sitä minäkin toivon, Kai Mykkänen kirjoittaa.
– Voi se tosin mennä ojasta allikkoonkin. Pääministeri Marin vihjasi juhannuksen alla myös, minkälaista sopeutusta hän kaavailee sitten, kun sen aika on, hän jatkaa.
Mykkäsen mukaan Marin kehotti lukemaan SDP:n vero-ohjelmaa.
– Se tarjoaisi listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä ja yritysten korkovähennysten kiristyksiä yhteensä noin puolen miljardin vuosiverojen verran, hän listaa.
Kai Mykkänen huomauttaa Matti Vanhasen todenneen, että menoja ja tuloja on sopeutettava päällekkäin elvytyksen kanssa. Pääministeri Marin on kuitenkin Mykkäsen mukaan ollut eri mieltä.
Onko huoli velasta ennenaikaista?
Kai Mykkäsen mukaan yksi vuosi ei Suomea kaada.
– Vakavaksi vetää se, että valtiovarainministeriön tuoreessa ennusteessa työttömyys ja valtion alijäämä näyttäisivät jäävän viime vuotta huonommalle tolalle koko vaalikauden ajaksi.
Monissa puheenvuoroissa on kuitenkin korostettu velkarahan olevan toistaiseksi käytännössä ilmaista nollakorkojen takia.
Vasemmistoliiton Li Andersson on aiemmin syyttänyt velalla pelottelua helpoksi populismiksi. Hän väläytti tiistaina blogissaan, että valtioiden ylivelkaantumista voitaisiin jatkossa torjua esimerkiksi EKP:n suoralla rahoituksella jäsenvaltioille ja velkojen leikkaamisella kaikilta mailta. Andersson nosti esiin myös jo aiemmin esitettyjä ajatuksia siitä, että EKP:n velkoja voitaisiin mitätöidä muuttamalla niitä nollakorkoisiksi ikuisuuslainoiksi.
Kai Mykkänen myöntää olevansa itsekin taloustieteen maisterina ymmällään sen edessä, miten inflaatio ei kiihdy, vaikka rahan määrä euroalueella on kasvanut jo pitkään.
– Ja nyt puhutaan jo siitä, että keskuspankki alkaisi vipata valtioille painotuoreita seteleitä – siis tuhansia miljardeja, hän pohtii.
– Vaikka rahatalous outoilee, niin jotkut totuudet pitävät. Presidentti Sauli Niinistö on palauttanut keskustelua perusasioihin kyselemällä, että miksihän ihmeessä töitä tehdään, kun kerran rahaa on, eikä velkaa tarvitse maksaa takaisin. Hyvinvointi ei synny seteleistä vaan työstä ja keksinnöistä, Mykkänen jatkaa.
Hänen mukaansa koronaelvytys ei tule luomaan pysyviä työsuhteita.
– Julkisen sektorin investoinnit ovat vain viidennes kaikista investoinneista. Se yksityisen sektorin neljä viidesosaa ratkaisee, Mykkänen muistuttaa.
Yksityisiin investointeihin tarvitaan taas Mykkäsen mukaan paikallista sopimista sekä yrittäjien uskoa riskinottoon ja unelmien toteuttamiseen.
– Verojen ja sivukulujen pitää olla laskussa eikä nousussa, hän sanoo.
Elvytyspäätökset tulisi Kai Mykkäsen mukaan tehdä käsi kädessä työllisyyttä pysyvästi parantavien uudistusten kanssa.
– Vasemmisto suostuu paikalliseen sopimiseen sekä riskinoton ja työn verojen kevennyksiin vain paketissa, jossa on samalla lisämenoja. Jos mukavat menopäätökset tehdään ensin, pysyviä työllisyysuudistuksia ei tehdä myöhemminkään.
Tätä @liandersson @paavoarhinmaki taustaa vasten @VanhanenMatti on superpaineissa syyskuun budjettiriihessä. Tässä aprikoin mahtaako kattilassa kypsyä aito käänne vai kepun petos? https://t.co/PavAZ5qm58 https://t.co/l9UegVdC4v
— Kai Mykkänen (@KaiMykkanen) June 23, 2020