Eduskunta kävi tiistaina lähetekeskustelun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista.
Kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok.) muistutti, että Suomi tarvitsee miljardisäästöjä, eikä koko maata kannata sekoittaa promillejen takia.
– Tarvitsemme monopolien sijaan kilpailua, Lauslahti painotti.
Ehdotetussa sote-mallissa palveluiden tuottajina toimivat kuntien muodostamat kuntayhtymät, joita voi olla korkeintaan 19. Kunnat toimivat palvelujen rahoittajina.
– Ehdotetussa mallissa kunnille jää pelkkä marionetin rooli. Ne ovat maksajia ilman vaikutusmahdollisuuksia. Tässä on suuri riski, että rahat eivät tule riittämään sote-palveluihin, mutta sitten säästöt tehdäänkin kouluissa ja päiväkodeissa.
Lauslahden mielestä on hölmöläisten peiton jatkamista, jos leikataan yhdestä päästä ja laitetaan toiseen päähän.
– On myös todellinen vaara, että näin toimimalla aloitamme negatiivisen syöksykierteen kohti pahoinvointivaltiota, Lauslahti varoittaa.
Lauslahti ehdottaa, että kokonaissumma jaettaisiin sen mukaan, kuka on tehokkaimmin tuottanut palvelut. Sieltä benchmarkkaamalla pakotettaisiin sote-alueet toimimaan tehokkaimman toimintamallin mukaan.
Lauslahden puheenvuoro oli keskustelun värikkäin. Säyseässä lähetekeskustelussa lähes ainoastaan kokoomuksen kansanedustajat esittivät kriittisiä puheenvuoroja järjestämislakiesityksestä.
Talousvaikutusten arvioinnit ”kovin kepeitä”
Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) peräänkuulutti uudistuksen taloudellisten vaikutusten arvioimista analyyttisesti.
– Kun tätä lakiesitystä katsoo, nuo arvioinnit ovat kovin kepeät, Sarkomaa moitti.
Sarkomaan mukaan viime viikolla julkistetut kuntakohtaiset laskelmat osoittavat ”tajunnanräjäyttävällä tavalla”, missä kriisissä kuntatalous on. Osa kansanedustajista päivitteli oman kunnan miljoonilla kasvavia sote-kustannuksia.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman totesi, ettei kuntakohtaisia laskelmia pidä katsoa, koska ne ovat arvioita eikä kustannustasosta vuonna 2017, jolloin tuotantokuntayhtymät aloittaisivat toimintansa, ole vielä tietoa.
– Kustannussäästöt eivät tule tehokkaammista hoitotoimenpiteistä vaan siitä, että pystystään siirtämään painopistettä perustasoon sekä terveys- että sosiaalipuolella, Backman sanoi.
”Pk-yrittäjää olisi viety niin että tuntuu”
Kansanedustaja Tapani Mäkinen (kok.) sanoi olevansa pahoillaan siitä, että monituottajamalli on täysin ulkona lakiesityksestä, kun kaikki vastuu siirretään julkiselle sektorille.
– Vanha perussääntö on se, mitä suurempi hankintayksikkö, sitä suuremmat ovat hankintakokonaisuudet. Suomalaisen pk-yrityksen tulevaisuus on vaakalaudalla tässä yhteydessä, Mäkinen totesi.
Kansanedustaja Hanna Mäntylä (ps.) oli eri mielestä asiasta.
– Monituottajamallia ei ole mihinkään tästä hävitetty, päinvastoin se siellä on edelleen. Eikä pk-yrityksiä ole mitenkään suljettu pois. Pidän vastuuttomina tällaisia väitteitä, Mäntylä moitti.
Hänen mukaansa on nimenomaan pyritty siihen, että pk-yrityksillä on aito mahdollisuus osallistua järjestelmän tulevaisuuteen.
Kansanedustaja Antti Lindtmanin (sd.) mukaan sote-uudistuksessa vaihtoehtona oli joko pakkokilpailutuksen tie tai hyvän, laadukkaan julkisen palvelutuotannon kehittäminen.
– Siinä järjestelmässä, jossa viisi sote-aluetta olisi tilannut suoraan kuntayhtymiltä, kunnilta tai yrityksiltä, siinä sitä suomalaista pk-yrittäjää olisi vasta viety niin että tuntuu. Ei siellä olisi ollut mitään jakoa, Lindtman sanoi.
Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) hehkutti, että sote-uudistuksessa on kaksi mahtavaa asiaa: integraatio ja se, että järjestämien ja tuotanto säilyvät julkisissa käsissä.
– Enää sosiaali- ja terveyspalvelut eivät edes uhkaa olla markkinoiden vietävänä. Se ei sulje sitä pois, etteivätkö tuotantokuntayhtymät voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi kolmannen sektorin järjestötoimijoiden kanssa, Tuppurainen iloitsi.
Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) pyysi peruspalveluministeri Susanna Huovista (sd.) vakuuttamaan epäilijät siitä, pienillä yrityksillä on jatkossakin toimintamahdollisuudet. Kansanedustaja Eero Suutari (kok.) puolestaan pyysi ministeriä ennustamaan 20 000 pienen sote-alan yrityksen tulevaisuuden.
”Hallintohimmelit palavat, tuhkasta nousee uljas sote”
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen ei antanut vastauksia Kauman ja Suutarin kysymyksiin. Huovinen muistutti, että uudistuksen punaisena lankana on integraation toteuttaminen eli saumattomat palveluketjut.
Kustannusvaikutusten ja säästöjen perään kyselijöille Huovinen vastasi seuraavasti:
– Itse uskon siihen, että tällä saadaan aikaan merkittäviä mahdollisuuksia kustannusten hillintään ja todennäköisesti myös säästöihin. Lähden siitä, että integraatio on keino saavuttaa myös säästöjä.
Huovinen perusteli näkemystään sillä, että kun toiminta saadaan saman johdon ja budjetin alle, syntyy tarve katsoa, mitä hoidetaan, missä ja milloin.
Keskusteluun ilmeisesti turhautunut kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) kertoi suorastaan tuntevansa, kuinka hallintohimmelit palavat ja tuhkasta nousee uusi, uljas sote täydellisine palveluineen, tehokkaine hallintoineen ja valinnanvapauksineen.
– Kustannustehokkaasta rakenteesta ei tarvitse edes puhua. Tämän mallin ovat rakentaneet laajasti asiaan perehtyneet eduskuntapuolueiden puheenjohtajat, niin eihän muuta toki voi odottaakaan. Palveluja tarvitsevien ihmisten ja laskut maksavien kuntien kannalta sote-mallin täytyy olla aivan fantastinen. Siksi olen erittäin vahvasti minäkin siihen sitoutunut, Kataja irvaili.